Finlex

Säädösvalmistelun kuulemisopas

Ohje kuulemiseen säädösvalmisteluprosessissa

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

2.2 Esi- ja perusvalmistelu

2.2.1 Kuuleminen esi- ja perusvalmistelussa

Lainvalmisteluprosessi ministeriöissä käynnistyy lainvalmistelua koskevasta aloitteesta. Aloite voi olla esimerkiksi hallitusohjelman kirjaus, eduskunnan lausuma, kansalaisaloite tai ministeriöiden tekemä esiselvitys.

Ennen alustavaa kartoitusta on pyrittävä määrittelemään tavoite tai ongelma. Kartoituksen aikana selvitetään, mitä asiasta tiedetään, miten asiaa on aikaisemmin käsitelty ja mitä ehdotuksia tai linjauksia asiasta on aiemmin tehty. Lisäksi selvitetään, mitä asiasta on julkisuudessa keskusteltu ja mitä asiaa koskevaa lainsäädäntöä on voimassa. Myös mahdollisten lisäselvitysten tarpeet selvitetään.

Esivalmistelussa kootaan tietoa ja näkemyksiä käsittelyssä olevan asian tavoitteista. Lisäksi arvioidaan, tarvitseeko lainvalmisteluhanketta käynnistää. Vaiheen laajuus riippuu siitä, minkälaisesta hankkeesta on kyse ja kuinka paljon tietoa valmistelun pohjalle on jo olemassa.

Esivalmistelua tehtäessä voidaan, ja usein on kannattavaakin, kuulla sidosryhmiä. Sen aikana tulee tunnistaa asian kannalta keskeiset viranomaiset, asiantuntijat ja muut sidosryhmät. Sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen jo esivalmisteluvaiheessa helpottaa esimerkiksi tavoitteiden, sääntelyn tarpeen ja sääntelylle vaihtoehtoisten keinojen sekä niiden vaikutusten kartoittamista.

Jo esivalmisteluvaiheessa voidaan suunnitella viestintää ja kuulemista erityisesti tapauksessa, jossa on todennäköistä, että päädytään lainvalmisteluhankkeen käynnistämiseen. Suunnittelua tehdään tarvittaessa viestinnän asiantuntijoiden kanssa ja arvioidaan sitä, millaista viestintää kyseinen lakihanke tarvitsee. Esivalmistelun tuloksista, kuten arviomuistiosta, tulee kuulla sidosryhmiä.

Perusvalmistelu voidaan tehdä joko virkatyönä ministeriössä tai erikseen asetetussa valmisteluelimessä. Tässä vaiheessa esivalmistelussa koottua tietoa laajennetaan ja tarkennetaan. Perusvalmistelun aikana ratkaistaan asiaan liittyvät oikeudelliset kysymykset, täsmennetään pääkysymysten sääntelyllisten kysymysten vaihtoehdot ja arvioidaan niiden vaikutukset. Perusvalmistelun aikana kirjoitetaan hallituksen esityksen luonnokseen perustelut ja lakitekstit sekä luonnostellaan lakia alemmanasteinen sääntely.

Mikäli valmistelu toteutetaan valmisteluelimessä, on tärkeää toimia yhdessä asian kannalta keskeisimpien sidosryhmien kanssa. Myös muita asian liittyviä sidosryhmiä tulee kuulla prosessin edetessä siten, että heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa asian valmisteluun. Virkatyönä valmisteltavien esitysten osalta sidosryhmien kuuleminen on erityisen merkittävää. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi asiantuntijakuulemisina, kuulemistilaisuuksina, seminaareina ja verkkokuulemisina. Työn suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kuulemisten tasapuolisuuteen ja siihen, että kuulemisilla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen.

2.2.2 Kuulemisen ja viestinnän suunnittelu

Suunnittelun ajoitus ja avoimuus

Kuuleminen ja viestintä suunnitellaan jokaisen säädösvalmisteluprosessin alussa. Vuorovaikutusta sidosryhmien ja kansalaisten kanssa on usein tarpeen olla läpi koko prosessin. Viimeistään perusvalmistelun aloittamisen yhteydessä tulee tehdä viestinnän ja kuulemisen suunnitelma yhdessä hankkeen työsuunnitelman kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida lakisääteiset kuulemisvelvoitteet. Hankkeesta riippumatta kuuleminen on suurimmassa osassa säädösvalmisteluhankkeita tarpeen, mutta suunnittelussa on aina huomioitava se, kuinka laajoja vaikutuksia hankkeella on ja miten laajaa joukkoa vaikutukset koskettavat. Kuuleminen toteutetaan hankkeen laajuuden mukaisesti.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisten poliittisten linjausten ajankohdat siinä määrin, kun ne ovat ennakkoon tiedossa. Sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen on syytä aloittaa jo siinä vaiheessa, kun valmistelevan viraston johto ei ole vielä päättänyt kantaansa eri ratkaisuvaihtoehtoihin tai kun säädösehdotusta ei vielä ole kirjoitettu valmiiksi. Kuulemista suunniteltaessa tulee huomioida myös sidosryhmien sisäisiin prosesseihin liittyvät aikatauluvaatimukset. Poikkeuksellisissa aikatauluissa tulee kiinnittää huomiota nopeasti toteutettaviin kuulemisen menetelmiin. Huomattava kuitenkin on, että esimerkiksi lausuntokierros tulee järjestää jokaisessa säädösvalmisteluhankkeessa.

Kuulemisessa ja sen suunnittelussa on aina muistettava myös avoimuuden periaate. Kuulemisen eri menetelmiä käytettäessä on aina huolehdittava sidosryhmien ja kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Samat mahdollisuudet saada tietoja ja esittää mielipiteitä on varattava kaikille sidosryhmille, joita hanke vastaavalla tavalla koskee. Tämä on tärkeää silloinkin, kun kuuleminen on luonteeltaan epävirallista. Hyvä tapa huolehtia yhdenvertaisuudesta ja valmistelun avoimuudesta on esimerkiksi dokumentoida epävirallinenkin yhteydenpito mm. säilyttämällä sähköpostit ja tekemällä muistiinpanot tapaamisista. Tämä helpottaa valmistelijan omaa arviointia sen suhteen, onko kuuleminen ollut tasapuolista. Dokumentoinnista tulee huolehtia erityisesti virallisissa kuulemisissa.

Tavoitteet
Kuulemisilla ja viestinnällä tulee aina olla tavoite. Usein tavoitteet liittyvät ensisijassa tiedollisiin tarpeisiin, mutta myös vuorovaikutuksen merkitystä prosessissa sellaisenaan ei tule unohtaa. Vuorovaikutus lisää luottamusta valmistelevan tahon ja kuultavien kesken, mikä lisää lopputuloksen hyväksyttävyyttä, parantaa tyytyväisyyttä ja osaltaan voi helpottaa lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tiedontarpeeseen liittyvien tavoitteiden osalta on tärkeää määritellä tarkasti se, mitä tietoa kuulemisella halutaan saada kerättyä.

Kuulemista suunniteltaessa on tärkeää pohtia sen tavoitteet eri vaiheissa prosessia. Tavoitteet voivat olla erilaisia hankkeen vaiheen mukaan: toisinaan voi olla riittävää, että sidosryhmille ja kansalaisille tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä, jotta he voivat jo tässä vaiheessa tarvittaessa kohdentaa omia resurssejaan esimerkiksi omien selvitysten tekemiseen,  mutta erityisesti laajemmissa hankkeissa tiiviimpi yhteistyö on usein tarkoituksenmukaisempaa. Alla olevassa erittelyssä on käyty läpi erilaisia kuulemiseen liittyviä tavoitteita. Sisällölliset tavoitteet määräytyvät aina hankkeen sisällön perusteella.

Yhteisvalmistelu

  • Tavoite: Valmistelua tehdään yhteistyössä valmistelun jokaisessa vaiheessa (hahmotetaan ongelmat, arvioidaan ja kehitetään vaihtoehtoja, tehdään valinta vaihtoehtojen välillä)
  • Esimerkkejä: Ministeriöiden välinen yhteistyö valmistelussa, työryhmätyöskentely, jatkuva vuorovaikutus

Osallistuva valmistelu

  • Tavoite: Otetaan sidosryhmät ja kansalaiset mukaan valmisteluun siten, että heidän näkemyksensä vaikuttaa aktiivisesti prosessiin
  • Esimerkkejä: Työryhmätyöskentely, työpajat, kuulemistilaisuudet

Vuorovaikutus

  • Tavoite: Pyritään saamaan sidosryhmiltä ja kansalaisilta ehdotuksia tai kommentteja ongelmista, erilaisista etenemisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Annetaan vastauksia kysymyksiin.
  • Esimerkkejä: Kuulemistilaisuudet, otakantaa.fi-keskustelut, kyselyt, fokus-ryhmät

Viestintä

  • Tavoite: Saatetaan sidosryhmät ja kansalaiset ajantasalle käynnissä olevista muutoksista, jotta saadaan heidät ymmärtämään käynnissä olevan hankkeen sisältö ja edesautetaan valmistautumista esim. lausuntokierrokseen tai täytäntöönpanovaiheeseen
  • Esimerkkejä: Tiedotteet internetsivuilla, sähköpostilistoilla, lehdissä, sosiaalisessa mediassa

Toteutus
Kuulemisen menetelmiä voidaan hyödyntää eri vaiheissa eri tavalla. Tämän vuoksi varhaisessa vaiheessa on pohdittava, millaisilla kuulemisen keinoilla päästään paremmin asetettuihin tavoitteisiin. Varhainen suunnittelu ja viestintä auttavat myös sidosryhmiä kiinnittämään huomiota ja resursseja asiaan, jolloin heidän on mahdollista ennakoida toimintaansa paremmin. Aktiivisella viestinnällä on keskeinen merkitys kuulemisen onnistumisen kannalta. Suunnittelu liittyy suoraan myös keskeisten sidosryhmien kartoittamiseen, jota käsitellään enemmän seuraavassa jaksossa 2.2.3. Viestinnän toteutuksessa on hyvä pitää mielessä suomen- ja ruotsinkielisten sekä tarpeen mukaan saamenkielisten tiedonsaantitarpeet.

Kuulemista ja viestintää ei ole syytä erottaa muusta prosessin suunnittelusta, mutta niiden laajuus tulee suhteuttaa hankkeen merkittävyyteen. Suunnittelussa tulee käydä läpi 1) mitkä ovat kyseisen prosessin vaiheet, 2) mitä eri vaiheissa tehdään koko hankkeen tasolla, 3) miten sidosryhmät ja kansalaiset otetaan mukaan eri vaiheissa, 4) miten asiasta viestitään ja 5) mikä on eri vaiheiden aikataulu.

Suunnittelun tueksi on laadittu lomake, jonka avulla voi kustakin hankkeesta hahmotella sen keskeiset vaiheet ja miten kussakin vaiheessa kuullaan ja viestitään ja millä kielillä.

Hankkeen yleinen suunnittelu

Ohje

Mikä on ongelma, mitkä ovat tavoitteet, toteuttamisen vaihtoehdot, miten hankkeessa tulisi edetä

Esimerkki

Kuntalain uudistustarpeiden kartoitus ja aikataulutus.

Osallisuus

Ohje

Keskeisten tahojen selvittäminen, esiselvityksen tekeminen valmisteluelimessä, mahdollinen tietojen kerääminen sidosryhmiltä, sidosryhmien toiveet ja odotukset hankkeelle

Esimerkki

Työryhmään osallistuivat VM, OM, OKM, STM, YM ja Suomen Kuntaliitto.

Viestintä

Ohje

Miten tiedotetaan selvityksen aloittamisesta, annetaan tietoa hankkeen etenemisen aikataulusta ja mahdollisista vaikuttamismahdollisuuksista, mitkä ovat keskeiset tiedostuskanavat (sähköpostilistat, nettisivut, tiedotteet, uutiset, kohdennetut tiedottamiset, HARE)

Esimerkki

Työryhmän raportin julkistamisen yhteydessä tiedote ja VM:n uutiskirje

Aikataulu

Ohje

Millä aikataululla vaiheeseen liittyvät asiat on tarkoitus toteuttaa, keskeisten määräaikojen hahmottaminen

Esimerkki

9/2010 – 1/2011

Vastuutaho(t)

Ohje

Kuka vastaa hankkeessa mistäkin osiosta

Esimerkki

Valtiovarainministeriöllä vetovastuu, muut tahot osallistuivat.

Hankkeen yleinen suunnittelu

Ohje

Ratkaistaan keino tavoitteeseen pääsemiseksi, mitä vaiheita perusvalmisteluun kuuluu ja missä järjestyksessä ne tehdään, valmistellaan hallituksen esitys

Esimerkki

Organisaatio

Parlamentaarinen seurantaryhmä: tehtävänä seurata uudistuksen valmistelua, esittää näkökulmia, edistää vuorovaikutusta, seurata ja arvioida poliittista keskustelua

Valmistelu tapahtui neljässä jaostossa

  • johtaminen ja toimielimet
  • demokratia
  • talous
  • kunnat ja markkinat

Lainvalmistelusta ja jaostojen työn koordinoinnista vastasi työvaliokunta.

Osallisuus

Ohje

Mahdollinen laajapohjainen valmisteluelin, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuuleminen ja mukaan ottaminen, mistä kaikesta halutaan saada tietoa, millä menetelmillä kuullaan

Esimerkki

Organisaatio

Parl. seurantaryhmä

  • hallinto- ja kuntaministeri
  • eduskuntaryhmien edustajat
  • Suomen Kuntaliitto
  • 5 kunnan edustajat
  • VM, OM, OKM, STM, TEM, YM

Kaikissa jaostoissa edustettuina VM ja Suomen Kuntaliitto. Lisäksi mukana jaostosta riippuen useat muut ministeriöt (STM, OKM, OM, TEM), lapsiasiainvaltuutettu, kansalaisjärjestöt, EK, Suomen Yrittäjät, JHL, Tekniikka ja Terveys KTN, kuntajohtajat ry, Tampereen yliopisto.

Työvaliokunnassa jaostojen puheenjohtajat ja sihteeristö, eli VM:n, Suomen Kuntaliiton ja TEM:in edustajia.

Erilliskysymyksiä (äänestysikäraja, vaalien ajankohta) varten eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostunut työryhmä

Tilattiin erillisselvitys Itä-Suomen yliopistolta kuntien sähköisestä hallinnosta

Kuuleminen: kokonaisuus

Valmistelun puolivälissä toteutettiin laaja, kaikille kunnille suunnattu ja kaikkien jaostojen asiakokonaisuuksia koskenut webropol-kysely

  • 258 vastausta
  • 58 kysymystä

Otakantaa.fi:ssä järjestettiin

  • kaikkien jaostojen teemoista vuorollaan kuuleminen, – kysymykset ja gallupit
  • hallinto- ja kuntaministerin chat 2 kertaa.

Lukuisia esittelypuheenvuoroja lain uudistuksesta erilaisissa seminaareissa ja kokouksissa. Esimerkiksi Suomen Kuntaliitto toteutti kuntien kanssa lukuisia tilaisuuksia, mm. viisi puolen päivän mittaista kuntien edustajille avointa eri teemoihin keskittynyttä palaute- ja keskusteluseminaaria.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmille (puolueet, keskusjärjestöt ym.)

Jaostoittain

Kukin jaosto kuuli aiheidensa asiantuntijoita kokouksissaan.

Erilliset asiantuntijakuulemiset tietosuoja- ja salassapitokysymyksistä sekä muutoksenhakujärjestelmästä.

Toimielimet ja johtaminen

  • Kartoitti erillisellä lausunto- pyynnöllä ministeriöiden kantoja kuntien suunnitteluvelvoitteista  sekä palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä
  • selvitys kuntien sähköisestä hallinnosta

Demokratiajaosto

  • Kokouksissa kuultiin tutkijoita, kansalaisjärjestöjä, kuntia
  • Kuulemistilaisuuksia yhteensä neljä, kohdennettu kunnille, tutkijoille ja kansalaisjärjestöille
  • Vuorovaikutus ja työstäminen Kuntalaiset keskiöön –hankkeen kautta lain valmistelun eri vaiheissa yhdessä kuntien kanssa
  • Oma Facebook-sivu kautta

Talousjaosto

  • Asiantuntijakuulemisia yhteensä kymmenessä kokouksessa, kohdennettu kunnille, asiantuntija-konsulteille ja tutkijoille.
  • Erikseen järjestetty kansainvälinen keskustelutilaisuus kunta-valtio suhteesta yhdessä Euroopan Neuvoston kanssa 28.11.2013.

Kunnat ja markkinat –jaosto

  • Kokouksissa kuultiin asiantuntijoita mm. Soste ry:stä, KL-Kuntahankinnoista, Hanselista ja Finverasta.

Viestintä

Ohje

Miten tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista, mitkä ovat keskeiset tiedostuskanavat (sähköpostilistat, nettisivut, tiedotteet, uutiset, kohdennetut tiedottamiset, HARE)

Esimerkki

Tiedotteet

  • asettamisesta
  • otakantaa.fi –keskusteluista, chatista jne.
  • kunnille suunnatusta kyselystä
  • hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksista
  • puoluesihteeritoimikunnan esityksistä

Kuntalain uudistamisen
internet-sivut sekä tietopankki www.kuntarakenne.fi

Hankkeen asiakirjat HAREssa

Valmistelun etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti myös VM:n ja Kuntaliiton uutiskirjeissä.

Twitter-viestintä

Demokratiajaoston facebook-sivu

Ministerin aamukahvitilaisuudet toimittajille

Kuntamarkkinat –messuilla tietoiskuja ja tapaamisia, keskustelua yleisön kanssa ständillä

Aikataulu

Ohje

Millä aikataululla perusvalmistelu on tarkoitus toteuttaa

Esimerkki

Koko organisaatio:
7/2012 – 4/2014

Kysely
6/2013 – 9/2013

Vastuutaho(t)

Ohje

Kuka vastaa perusvalmistelun eri vaiheista

Esimerkki

Valtiovarainministeriöllä vetovastuu, muut tahot osallistuivat.

Hankkeen yleinen suunnittelu

Ohje

Mistä asioista lausuntokierroksella halutaan erityisesti tietoa, substanssin jäsentäminen siten, että palautetta voidaan käsitellä mahdollisimman helposti

Esimerkki

Koko lakiluonnoksesta, mutta lisäksi erityisesti 26 eri pykälästä tai muusta asiakokonaisuudesta.

Osallisuus

Ohje

Keneltä kaikilta pyydetään lausuntoa, mistä asioista lausuntoa pyydetään, millaisia työkaluja lausuntopalvelusta käytetään

Esimerkki

Ei käytetty lausuntopalvelu.fi –palvelua, vaan lähetettiin lausuntopyyntö kirjeitse/sähköpostitse.

Kuka tahansa saattoi antaa lausunnon. Erikseen pyydettiin lausuntoa kaikilta kunnilta, eri ministeriöiltä, lukuisilta keskusjärjestöiltä, kansalaisjärjestöitä, puolueilta jne. Lausunnon antoi yhteensä 402 tahoa, joista 277 kuntia ja 125 muita.

Viestintä

Ohje

Miten lausuntokierroksesta viestitään siten, että se tavoittaa kaikki keskeiset tahot (sähköpostilistat, nettisivut, tiedotteet, uutiset, kohdennetut tiedottamiset, HARE)

Esimerkki

Tiedote

  • kuntalakiesityksen luovuttamisesta ja  lausuntokierroksen käynnistymisestä
  • lausuntokierroksesta
  • lausuntoajan päättymisestä ja lausuntojen saapumisesta
  • lausuntojen tuloksista ja yhteenvedosta

Uutiskirjeet

Kaikki saapuneet lausunnot vietiin HARE:en.

Aikataulu

Ohje

Lausuntopyyntöä tehdessä on huomioitava kuulemisohjeessa esitetty lausuntoaika. Asiayhteys saattaa edellyttää kieliversioiden samanaikaista julkaisua. Muissa tapauksissa pyritään siihen, että kieliversiot ovat valmiina samanaikaisesti.

Esimerkki

5/2014 – 8/2014

Vastuutaho(t)

Ohje

Kuka hoitaa lausuntopyynnön tekemisen, siitä tiedottamisen

Esimerkki

VM koordinoi.

Lausuntojen analysointi jaostoittain VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä.

Hankkeen yleinen suunnittelu

Ohje

Lausuntopalautteen käsittely, muutosten tekeminen esitykseen, tarvitseeko jotain asiaa selvittää vielä lisää, käännätys, laintarkastuksen esittämien muutosten tekeminen, esittelyluvat

Esimerkki

Lausuntojen analysointi jaostoittain VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä. VM:n koordinoimana muutosten ja täydennysten valmistelu esitykseen eri ministeriöiden ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa.

VM vastasi liittyvien lakiesitysten ja siirtymäsäännösten valmistelu eri ministeriöiden yhteistyönä (VM, OM, STM, TEM, SM). Esittelyluvat em. ministeriöiltä. VM koordinoi esityksen kääntämisen ja laintarkastuksen.

Osallisuus

Ohje

Mistä lausunnot ja lausuntotiivistelmä löytyvät, miten yksittäiset lausunnot on otettu huomioon, tarvitaanko sidosryhmiä lisäselvitykseen

Esimerkki

Kaikki saapuneet lausunnot vietiin HARE:en. Lausuntotiivistelmä julkaistiin VM:n nettisivuilla.

Lausuntojen huomioon ottamista koordinoi VM, yksittäisissä asiakysymyksissä (talous, yhtiöittämisvelvollisuus, tietosuoja, kielelliset oikeudet ym.) mukana asiantuntijoita mm. ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta.

Lisäselvityksiä mm. tietosuojavaltuutetun kuuleminen.

Viestintä

Ohje

Miten tiedotetaan lausuntopalautteiden huomioimisesta, annetaanko lausunnonantajille tiedoksi, mitä on päätetty, mitä kirjataan hallituksen esitykseen

Esimerkki

Lausuntojen huomioon ottaminen ja tehdyt muutokset selostetaan yksityiskohtaisesti hallituksen esityksessä.

Hallituksen esityksestä tiedotettu VM:n tiedotteella ja siihen liitetyllä diasarjalla esityksen sisällöstä.

Esitykseen tehdyistä muutoksista kerrottiin myös kuntalakikiertueella yhteensä 7 tilaisuudessa ympäri Suomea

Tuotettiin lakiin liittyen kolme videota youtubeen

  • Tulevaisuuden kunta
  • Kuntatalous
  • Kuntajohtaminen

Aikataulu

Ohje

Mikä on lausuntopalautteen käsittelyn, käännätyksen ja laintarkastuksen aikataulu. Onko huomioitava muita aikataulullisia seikkoja, kuten esittelyluvat muista ministeriöistä. Asiayhteys saattaa edellyttää kieliversioiden samanaikaista julkaisua. Muissa tapauksissa pyrittävä siihen, että kieliversiot ovat valmiita samanaikaisesti.

Esimerkki

Lausuntojen määräaika 8/2014, lausuntoyhteenveto valmistui 15.9.2014.

Muutosten ja täydennysten tekeminen, kääntäminen, laintarkastus ja liittyvien lakien valmistelu kesäkuusta lokakuuhun 2014, esittelyluvat lokakuussa 2014.

Esityksen antaminen marraskuussa.

Vastuutaho(t)

Ohje

Kuka vastaa lausuntopalautteen käsittelystä ja tiivistelmän tekemisestä

Esimerkki

Lausuntojen analysointi jaostoittain VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä. Lausuntotiivistelmä VM.

Muutosten ja täydennysten valmistelu esitykseen VM:n koordinoimana eri ministeriöiden ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa.

2.2.3 Sidosryhmien kartoittaminen

Sidosryhmällä tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joilla on intressiä tai asiantuntemusta valmisteltavasta asiasta. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi muut ministeriöt, yritykset, toimeenpanevat viranomaiset, edunvalvontajärjestöt, kunnat ja tutkijat. Lisäksi on huomioitava kansalaiset ja kansalaisryhmät.

Sidosryhmiä kartoitettaessa tulee jokaisen hankkeen osalta käydä huolellisesti läpi seuraavat kysymykset:

  • Keneen esitys vaikuttaa suoraan? Keneen esitys vaikuttaa välillisesti?
  • Kuka panee lainsäädännön täytäntöön?
  • Ketkä ovat osoittaneet kiinnostuksensa aihetta kohtaan?
  • Kenellä on tietoa ja asiantuntemusta asiasta?

Kartoitusta tehtäessä on pyrittävä tunnistamaan keskeiset ryhmät, joita asia koskee. Sidosryhmien kartoittaminen on siten läheisessä yhteydessä vaikutusten arviointiin. Huomioitava on myös, että jonkin isomman ryhmän sisällä voi olla pienempiä ryhmiä, joiden asema on erilainen toisiinsa nähden käsiteltävän asian kannalta. Esimerkiksi yrityksiä tarkasteltaessa merkitystä voi olla sillä, onko kyseessä suuryritys vai mikroyritys. Sama pätee vaikkapa kuntia koskevaan tarkasteluun. Lisäksi on tärkeää miettiä, onko jokin keskeinen ryhmä vaarassa jäädä ulkopuolelle esimerkiksi sen vuoksi, että sitä ei voida tarkkaan ennalta määritellä tai ryhmän tavoittaminen on muuten haasteellista. Näin voi olla esimerkiksi erilaisten vähemmistöryhmien (kuten ikäryhmät, sukupuolivähemmistöt, etniset vähemmistöt) osalta, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Myös intressiryhmiä kuultaessa on tärkeä tiedostaa, keitä esimerkiksi isot keskusjärjestöt edustavat ja onko jokin yksittäinen ryhmä, joka on jäädä kuulemisen ulkopuolelle keskusjärjestöä kuultaessa. Tämä tulee huomioida suunnittelun lisäksi myös kuulemisen tuloksia hyödynnettäessä.

Sidosryhmiä ja kansalaisryhmiä kartoitettaessa on tiedostettava lisäksi se, kuinka keskeisessä asemassa yksittäinen ryhmä on hankkeen kannalta. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, missä vaiheessa sidosryhmää ja kansalaisia on syytä kuulla. Esimerkiksi täytäntöönpanevan tahon on syytä olla mukana prosessissa jo varhaisessa vaiheessa, jotta lainsäädännön täytäntöönpano onnistuisi. Jos taas asia koskettaa jotain ryhmää vain vähän tai hyvin välillisesti, voi olla riittävää, että ryhmää kuullaan vasta hankkeen loppuvaiheilla lausuntokierroksella.

Alla olevan mallin avulla voi hahmottaa hankkeen sidosryhmiä ja niiden roolia etenemisen kannalta.

Sidosryhmien kartoittaminen

  1. Pohdi hankkeen kannalta keskeisiä tahoja sääntelyn kohteen, täytäntöönpanijan, asiantuntijoiden ja muiden keskeisten tahojen näkökulmasta. Huomaa, että kategoriat voivat tapauksesta riippuen olla myös päällekkäisiä (esim. täytäntöönpanija ja sääntelyn kohde).
  2. Pohdi, miten keskeisessä asemassa yksittäiset sidosryhmät ovat hankkeen kannalta. Pääsääntönä on, että mitä keskeisemmässä asemassa yksittäinen sidosryhmä on, sitä enemmän ja aktiivisemmin ryhmä huomioida valmistelun kuluessa (vrt. tavoitteet sidosryhmiä kuultaessa). Poikkeuksiakin on esimerkiksi silloin, kun kohderyhmää ei voida ennalta määritellä (esim. rikoslain säännökset).
  3. Sidosryhmät sijoitetaan sidosryhmäkartalle siten, että ylimpiin laatikoihin sijoitetaan ne sidosryhmät, joiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua valmistelun aikana. Mitä alemmas siirrytään, sitä vähemmän keskeisenä sidosryhmää voidaan pitää hankkeen kannalta.

Sidosryhmien kartoittaminen – Lomake

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje