Finlex

Säädösvalmistelun kuulemisopas

Ohje kuulemiseen säädösvalmisteluprosessissa

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

3.4 Kyselyt

Sidosryhmien ja kansalaisten näkemyksistä voidaan hankkia tietoa teettämällä tutkimuksia tai selvityksiä. Lisäksi voidaan tehdä kyselyjä tai haastatteluja. Kyselyissä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia palveluja: Otakantaa.fi, nuortenideat.fi ja kyselyihin erityisesti suunniteltuja sähköisiä työkaluja.

Kyselylomakkeen laatiminen

Kyselyssä kysymysmuoto voi olla avoin tai suljettu. Suljettuja kysymyksiä on erityyppisiä, ja niissä haastateltava valitsee etukäteen tehdyistä vaihtoehdoista hänelle sopivan vaihtoehdon. Yleensä annetaan kysymyssarjan lopussa lisäksi myös mahdollisuus valita vapaa vaihtoehto, johon voi vastata itselleen soveltuvalla tavalla.

Avoin kysymys

Millaisia vaikutuksia ehdotetulla muutoksella olisi organisaationne toimintaan?

Miten esitetty keino näkemyksenne mukaan toteuttaa asetettua tavoitetta?

 

Suljettu kysymys

Missä määrin esitetty muutos vastaa organisaationne näkemystä muutostarpeista?

  • Vastaa täysin näkemystä muutostarpeista
  • Vastaa tyydyttävästi näkemystä muutostarpeista
  • Vastaa vain osittain näkemystä muutostarpeista
  • Ei suurelta osin vastaa näkemystä muutostarpeista
  • Ei lainkaan vastaa näkemyksiä muutostarpeista

Nominaaliasteikolle laadittu kysymys tarkoittaa, että vastaaja valitsee jonkin hänelle sopivan vaihtoehdon useista mahdollisuuksista. Vaihtoehdot eivät ole millään asteikolla eikä niistä mitään voida pitää toisen edellä olevana.

Esitetty muutos vaikuttaa:

  1. Toimintatapoihin
  2. Toiminnan kustannuksiin
  3. Palvelujen loppukäyttäjiin

Vastauksia voidaan käyttää luokittelumuuttujina ja todeta eniten vastauksia keränneet osiot. Joskus pyydetään vastaajia nimeämään useampia kuin yksi tekijä. Silloin tulee pohdinnan paikka, miten tulokset kootaan, koska osioita ei voida käyttää ryhmittelymuuttujina. Tuloksissa voidaan vain todeta, mitkä osiot saavuttivat yli koko aineiston laskettaessa suurimman jakautuman.

Järjestysasteikkoa käytettäessä pyydetään vastaajia asettamaan asioita tai henkilöitä järjestykseen jonkin kriteerin mukaan:

Mikä on organisaationne näkemys säännellyn alan tärkeimmistä kehittämistarpeista. Merkitse seuraavat seikat tärkeysjärjestykseen numeroin 1-5, joista 1 on tärkein, 5 vähiten tärkeä

  • Sääntely on liian yksityiskohtaista
  • Sääntely ei ole ajan tasalla
  • Sääntely on vaikeasti ymmärrettävää
  • Sääntelyn kokonaisuuden hallinta on vaikeaa
  • Sääntely on liian tulkinnanvaraista

Usein pohditaan sitä, kuinka monta vaihtoehtoa vastaajille on annettava. Kahden vaihtoehdon käyttö johtaa ns. dikotomiaan, josta seuraa, että siitä syntyy kaksi toisiaan pois sulkevaa vaihtoehtoa. On itsestään selvää, että tätä kysymysmuotoa käytetään henkilöiden sukupuolta koskevissa kysymyksissä, mutta sitä kannattaa harkita kriittisesti muissa tapauksissa.

Likert -asteikkoa käytetään usein mm. asennetutkimuksissa. Vastaaja merkitsee, millä intensiteetillä, voimakkuudella hän suhtautuu kuhunkin osioon. Osioiden asteikot merkitsevät ääripäissään esimerkiksi “täysin samaa mieltä“…“täysin eri mieltä“. Tyypillinen Likert -asteikko näyttää seuraavalta:

Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje