Finlex

Säädösvalmistelun kuulemisopas

Ohje kuulemiseen säädösvalmisteluprosessissa

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

3.7 Sähköiset demokratiapalvelut

Oikeusministeriön verkkodemokratiapalvelut tarjoavat erilaisia työkaluja kuulemisten järjestämiseen netin välityksellä. Palveluiden käyttö on maksutonta ja turvallista, eikä vaadi erityistä tietoteknistä osaamista. Palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisiä. Niiden käyttötavoista voi pyytää aineistoa sähköpostin välityksellä osoitteella demokratia.om@gov.fi.

Lisätietoa palveluista: www.demokratia.fi.

3.7.1 Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu.fi:ssä julkishallinnon edustajat voivat julkaista lausuntopyyntöjä ja lausuntoja, seurata lausuntokierroksen tilannetta sekä koostaa lausuntoyhteenvetoja. Lausuntoja voivat antaa lausuntopyynnön saaneet, mutta myös kaikki kiinnostuneet, jotka rekisteröityvät palveluun.

Lausuntopalvelu.fi:ssä pyynnön voi julkaista tekstinä ilman tarkentavia kysymyksiä, mutta sitä voi myös täydentää kyselyllä. Kohdentamalla kysymykset tiettyihin asioihin pyytäjä saa palautetta juuri kysytyistä asioista.

Lausuntopyynnön julkaiseminen edellyttää, että käyttäjällä on palvelussa virkamiesasema, jonka saa pyytämällä palveluun rekisteröitymisen yhteydessä. Julkishallinnon edustajat, joiden organisaatioilla on käytössä Virtu-tunnistautuminen, saavat virkamiesaseman automaattisesti rekisteröitymisen yhteydessä.

Lausunnon voi antaa kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt ja vahvasti tunnistautunut henkilö (myös muu kuin julkishallinnon edustaja).

Ministeriöillä on organisaatiokohtaiset pääkäyttäjät. Organisaation pääkäyttäjä ylläpitää edustamaansa organisaatiota koskevia tietoja lausuntopalvelussa ja hyväksyy virkamiesaseman oman organisaationsa käyttäjille (pl. Virtu-käyttäjät).

On ensiarvoisen tärkeää olla tietoinen lausuntopyynnön tarkoituksesta ja toivotusta vastaajakohderyhmästä ennen kuin lausuntopyyntöä lähdetään laatimaan. Hyvä kielenkäyttö on hyvän lausuntopyynnön perusta. Kommentointikohtien (kysymyksien) tulee olla selkeitä ja helppoja ymmärtää. Jos käytät erikoissanoja- tai termejä, varmista, että kohderyhmä varmasti ymmärtää ne. Selkeiden ja yksiselitteisten kysymysten avulla vältät väärinkäsitykset ja mahdolliset virhetulkinnat. Käytä yhtenäistä kieltä läpi lausuntopyynnön.

Kysy yhtä asiaa yhdessä kysymyksessä ja kysy samaa asiaa vain yhden kerran. Älä oleta, johdattele tai provosoi vastaajaa kysymyksissä vaan pyri mahdollisimman neutraaliin ilmaisuun. Kysymyksen otsikot kannattaa pitää lyhyinä.

Varmista, onko vastausvaihtoehto ”en osaa sanoa” tarpeellinen lausuntopyynnön valintakysymyksissä, mutta vastausvaihtoehtoja annettaessa on huomioitava, että vastaajalle ei saa myöskään syntyä tilannetta, jossa yksikään vastausvaihtoehto ei ole sopiva. Jos kysymyksessä kysytään kriittistä tietoa, kannattaa se asettaa pakolliseksi.

Laadittujen kysymysten lisäksi tulee jättää tilaa niin sanotuille avoimille vastauksille, jossa lausujat voivat kommentoida yleisiä ja esitytettyjen kysymysten ulkopuolisia asioita.

Kysymysten ymmärrettävyyttä on hyvä testata esimerkiksi kysymällä niiden tulkinnasta työtovereilta, jotka eivät osallistu valmisteluun, tai muilta ulkopuolisilta.

Tarkemmat ohjeet lausuntopalvelun käytöstä löytyvät palvelun ohjeista.

3.7.2 Otakantaa.fi

Otakantaa-palvelussa valmistelija voi vuorovaikutteisesti kerätä tietoa ja mielipiteitä erilaisista valmisteluun tulevista tai valmistelussa olevista asioista. Lainvalmistelussa tämä koskee erityisesti esi- ja perusvalmisteluvaiheita sekä myöhempää seuranta- ja arviointivaihetta.

Valmistelija avaa palveluun hankkeen, johon hän lisää erilaisia osallistumistapoja (mm. keskusteluita ja kyselyitä) tarpeen mukaan. Keskustelua käytetään silloin kun halutaan sanallisesti perusteltuja mielipiteitä tai ideoita, joista on myös mahdollisuus keskustella.  Kyselyt ovat käytännöllisiä silloin, kun halutaan kerätä tietoa ennalta asetettuihin ja tarkasti rajattuihin kysymyksiin.

Hankkeelle on hyvä nimetä selkeät vastuutahot, jotka sitoutuvat hoitamaan hanketta koko sen aukioloajan. Valmistelijoiden läsnäolo ja sitoutuminen on tärkeää: sitä tarvitaan varsinkin keskusteluissa ja yhteenvedon laatimisessa.

Tarvittavat materiaalit on hyvä suunnitella etukäteen. Esimerkiksi tavoitteet ja muu taustamateriaali kannattaa suunnitella ja tehdä etukäteen. Sisällön tulee olla myös mahdollisimman ymmärrettävää.

Hankkeesta on muistettava viestiä. Hyödynnä viestinnässä niin oman organisaation viestintää kuin pääsidosryhmien kanavia. Monikanavainen ja jatkuva viestintä takaa parhaan lopputuloksen. Tarkemmat ohjeet palvelun käytöstä ja hankkeen avaamisesta löydät palvelun ohjeista.

Maksutonta neuvontaa ja koulutusta voi tiedustella osoitteesta otakantaa.om@gov.fi.

Oikeusministeriö selvitti 1.11–18.12.2013 verkkokyselyillä asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyihin saatiin yhteensä 6319 vastausta, jotka edustivat laajalti eri sidosryhmiä. Kyselyiden pohjalta avattiin verkkokeskustelu, jossa haettiin ratkaisuja kyselyissä esille nousseisiin ongelmakohtiin.

Oikeusministeriö: Asunto-osakeyhtiölain vaikutukset

19.5.–19.6.2014 järjestetyssä verkkokeskustelussa kerättiin tietoja ja arvioitiin ehdotuksia taloyhtiön viestinnän, hallinnon ja erimielisyyksien ratkaisun parantamiseksi. Keskustelun alustamiseksi ja helpottamiseksi kunkin aiheen kohdalla oli lyhyt esittely aiheeseen liittyvistä asunto-osakeyhtiön tavoitteista keskustelun ohjaajien yhdessä muotoilemia ideoita keinoiksi, joilla nykytilaa voisi parantaa. Osallistujat lähettivät 159 ideaa, joihin annettiin keskustelun aikana yhteensä 1260 kommenttia.

Lausuntoyhteenveto

Tuloksia käytetään asunto-osakeyhtiölainsäädännön muutostarpeen arvioinnin lisäksi yhtiöiden hyvää hallintoa ja viestintää koskevien suositusten uudistamiseen sekä neuvonta-, sovittelu- ja riidanratkaisupalveluiden kehittämiseen.

****************************************************************************************************************************************************
Sisäministeriö käynnisti helmikuussa 2013 kaikille avoimen rahankeräyslain uudistamista koskevan verkkokuulemisen Otakantaa.fi-palvelussa.  Kuuleminen oli jatkoa tammikuussa 2013 eri intressitahoille järjestetylle kuulemistilaisuudelle. Kuuleminen toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi kyselyllä, joka oli avoinna vastattavaksi 26.2.–29.3.2013. Kysely sisälsi viisi kysymystä / väittämää sekä avoimen mahdollisuuden antaa sisäministeriölle asiasta muita huomioita ja ideoita. Vastauksia kysymyksiin annettiin yhteensä 784 kappaletta. Keskustelu toi esille eri intressiryhmien näkemyksiä rahankeräyslain uudistuksen hyödyistä, haitoista ja riskeistä.

Otakantaa: Rahankeräyslain uudistaminen

****************************************************************************************************************************************************
Ympäristöministeriö pyysi kansalaisten näkemyksiä luonnonsuojelulaista, sen soveltamisongelmista, kehittämistarpeista sekä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä yleisemminkin. Avointa keskustelua käytiin otakantaa.fi -sivustolla 23.10.–7.12.2014 välisenä aikana. Nettikeskustelun tarkoituksena oli kerätä uusia ideoita nykyisen luonnonsuojelulain kehittämisen tueksi ja lisätä avointa keskustelua ja ymmärrystä luonnonsuojeluun liittyviin eri näkökulmiin.

Kansalaisten jakamat kommentit ja ajatukset koottiin yhteenvetoon. Aineisto tullaan antamaan työryhmälle, joka aikanaan saa tehtäväkseen uudistaa luonnonsuojelulakia. Aihe herätti aktiivista keskustelua ja keskustelukommentteja annettiin yhteensä 1117 kappaletta.

Otakantaa: Päivitetään luonnonsuojelulaki 2000-luvulle

3.7.3 Digiraati.fi

Digiraati.fi on yksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluista. Digiraadin tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille nuorille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt lasten ja nuorten näkemysten kuulemiseksi.

Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 1-3 viikon ajan. Keskustelu käydään kirjallisesti nimimerkeillä palvelun omalla, suljetulla keskustelupalstalla. Tavoitteena on muodostaa raadin keskusteltavana olevasta aiheesta loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan palvelussa.

Digiraati-keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun etenemisestä, turvallisuudesta ja sujuvuudesta.

Lisätietoa palvelusta

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje