Finlex

Säädösvalmistelun kuulemisopas

Ohje kuulemiseen säädösvalmisteluprosessissa

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

Lakisääteiset kuulemisvelvoitteet

Valmistelijoiden tueksi on laadittu lista lakiin ja muihin säädöksiin perustuvista kuulemisvelvoitteista, jotka tulisi huomioida valmistelun aikana. Listaukseen on otettu mukaan keskeisiä kuulemisvelvoitteita, mutta listaus ei kuitenkaan ole kattava, vaan siitä saattaa puuttua joitain eri hallinnonaloille kuuluvia kuulemisvelvoitteita.

4.1 Valtiontaloudellisesti merkittävät asiat sekä talousarvioon sisältymättömät määrärahat

Valtioneuvoston ohjesäännön 31 § sisältää velvoitteen valtiovarainministeriön kuulemisesta. Säännöksen mukaan valtiovarainministeriön lausunto on hankittava silloin, kun jonkin muun ministeriön valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen tai valtiontaloudellinen merkitys. Valtiovarainministeriön lausunto on hankittava myös silloin kun esitetään määrärahaa, joka ei ole talousarviossa, tai talousarviossa olevan määrärahan käyttöperusteiden muutosta. Ministeriön kuuleminen toteutetaan lausuntokierroksen yhteydessä ja ministeriö antaa asiasta kirjallisen lausunnon. Käytännössä menettely on melko harvinainen ja tilanteet koskevat nimenomaan lakihankkeita, joissa esitetään talousarvioon sisältymättömiä määrärahoja tai määrärahojen käyttöperusteiden muuttamista. Tällaisissa tilanteissa ministeriössä tehdään periaatepäätös määrärahan sisällyttämisestä seuraavaan budjettiin.

4.2 Kielellisten velvollisuuksien huomioiminen

Kielilain 31 § velvoittaa, että säädösehdotukset on aina julkaistava kokonaisuudessaan myös ruotsin kielellä. Mietintö on julkaistava kokonaisuudessaan myös ruotsin kielellä mikäli ehdotuksilla on huomattava merkitys ruotsinkieliselle väestölle. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että mietinnöllä olisi ainoastaan merkitystä pääasiassa ruotsinkieliselle väestölle. Vastuu tapauskohtaisesti tehtävästä käännöstarveharkinnasta on asianomaisella ministeriöllä.

Säädösehdotukset ja mietinnöt, joiden merkitys muille kuin ruotsinkieliselle väestölle olisi vähäinen, voidaan julkaista vain ruotsiksi. Tässä tapauksessa tulisi olla tiivistelmä keskeisestä asiasisällöstä suomeksi ja säädösehdotukset olisi aina julkaistava myös suomeksi.

 

4.3 Ahvenanmaata koskevat asiat

Ahvenanmaan itsehallintolain 28 §:n 2 momentin mukaan maakunnalta on hankittava lausunto maakunnalle erityisen tärkeästä laista ennen sen säätämistä. Ennen kuin tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö antaa säädöksiä, jotka koskevat pelkästään maakuntaa tai joilla muuten on erityistä merkitystä maakunnalle, asiasta on 33 §:n mukaan hankittava maakunnan hallituksen lausunto. Sama koskee muun viranomaisen antamia määräyksiä. Ahvenanmaan itsehallintolain 38 §:n mukaan kirjeenvaihtokieli on ruotsi. Oikeusministeriö on laatinut erillisen ohjeen Ahvenanmaan maakunnan kuulemisesta kansallisissa säädösvalmisteluasioissa. Ahvenanmaan toimivaltaan liittyvät näkökohdat on itsehallintolain 58 ja 59a §:n mukaan otettava huomioon myös EU-säädöksiä koskevan päätöksenteon kansallisen valmistelun yhteydessä ja valtiosopimuksia tai kansainvälisiä velvoitteita koskevissa neuvotteluissa silloin kun kysymys on maakunnan toimivaltaa kuuluvista asioista. Aiheesta ohjeistetaan tarkemmin EU- ja valtiosopimusoppaassa. Kielilain 31 §:n 2 ja 3 momentti velvoittavat huomioimaan jo säädösvalmisteluvaiheessa Ahvenanmaan. Mikäli säädösehdotus tai mietintö koskee yksinomaan Ahvenanmaan maakuntaa tai sillä on erityisen suuri merkitys maakunnalle, on se julkaistava kokonaisuudessaan ruotsiksi. Jos säädösehdotuksen tai mietinnön merkitys on vähäinen muille kuin ruotsinkieliselle Ahvenanmaan maakunnalle,  voitaisiin se julkaista vain ruotsiksi.

 

4.4 Ministeriön tehtävien muuttaminen

Valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:n mukaan valtioneuvoston kanslian lausunto on hankittava silloin, kun muutetaan ministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ministeriön tehtävistä.

4.5 Kuntia koskevat asiat

Kuntalain 10 ja 11 §:n mukaan valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Pykälässä säädetään myös siitä, että kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan käsittely ei korvaa kuntien kuulemista valmistelun aikaisemmissa vaiheissa.

4.6 Valtion paikallis- tai aluehallinnon toimielimiin kohdistuvat muutokset

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 34 §:ssä säädetään, että ennen kun valtion viranomainen tekee sellaisen valtion paikallis- tai aluehallinnon elimiä, niiden toimialueita, toimipaikkoja tai toimielimistä saatavia palveluja koskevan päätöksen, joka saattaa heikentää asiakaspalvelun saatavuutta tai tekee valtioneuvostolle aloitteen sellaisen päätöksen tekemiseksi, sen on pyydettävä lausunto kunnalta, jota asia koskee. Jos asia koskee kahta tai useampaa kuntaa, lausunto on pyydettävä myös maakunnan liitolta. Jos valtion viranomainen aikoo poiketa lausunnosta, sen on neuvoteltava asianomaisen kunnan ja maakunnan liiton kanssa.

4.7 Saamelaiset

4.7.1 Viranomaisten neuvotteluvelvollisuus saamelaiskäräjien kanssa ja saamelaisten kielelliset oikeudet

Saamelaiskäräjälain 9 §:ssä säädetään viranomaisten neuvotteluvelvollisuudesta saamelaiskäräjien kanssa. Velvoite koskee kaikkia laajakantoisia ja merkittäviä toimenpiteitä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta. Lainvalmistelussa ja saamelaisten kuulemisessa käytetään lähtökohtaisesti suomen kieltä. Kuulemisessa tulee lisäksi huomioida saamen kielilain määräykset. Saamen kielilain 8 §:ssä säädetään, milloin viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä. Lisäksi lain 9 §:ssä säädetään lakien ja muiden säädösehdotusten sekä säädösehdotusten ja mietintöjen kääntämisestä saamen kielelle.

4.7.2 Kolttasaamelaisten elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevat laajakantoiset tai periaatteelliset asiat

Velvoite kolttasaamelaisten huomioimiseen säädösvalmistelussa perustuu kolttalakiin, jonka 56 §:ssä säädetään kolttien kuulemisesta. Velvollisuus lausuntopyynnön esittämiseen kohdistuu kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskeviin laajakantoisiin ja periaatteellisiin asioihin (44 §). Kolttalain 56 §:n mukaan valtion ja kunnan viranomaisten tulee varata käsiteltävinään olevissa kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa kolttien kyläkokoukselle ja kolttaneuvostoille tilaisuus lausunnon antamiseen. Tilaisuus lausunnon antamiseen tulee varata molemmille elimille. Lisäksi on huomattava, että kummallakin kolttakylällä on oma kolttaneuvostonsa (Näätämön ja Nellimin-Keväjärven alueiden kolttaneuvostot), joita molempia tulee kuulla. Käytäntönä on, että lausuntopyyntö lähetettään kolttalain 56 §:n mukaisesti kolttien luottamusmiehelle, joka kutsuu kolttaneuvostot yhteiseen kokoukseen asiaa käsittelemään.

4.8 Toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävän ICT-hankkeen rahoitus

Lainsäädäntöhankkeeseen sisältyvän toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävän ICT- hankkeen rahoituksesta tulee pyytää valtiovarainministeriön lausunto. Velvoitteesta säädetään julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 4 § 4 momentissa. Säännöksen mukaan ennen kuin valtion viranomainen päättää tietohallintoa koskevasta omasta hankinnastaan taikka muusta sellaisesta sen ratkaistavissa olevasta valtion talousarviosta rahoitetusta tietohallintoa koskevasta hankinnasta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, sen on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto.

4.9 Työlainsäädäntö

4.9.1 Työlainsäädäntö sekä muu työasianhallinnon alaan kuuluva kolmikantayhteistyö

Useat kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset edellyttävät kansallisten työmarkkinajärjestöjen kuulemista erityisesti työpolitiikan alaa koskevien toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön valmistelussa. Työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta eli kolmikantaisesta valmistelusta on otettava huomioon muun muassa työlainsäädäntöä, työllisyyspolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä sekä työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Kolmikantaisessa valmistelussa tulee valmistella kaikki keskeinen työlainsäädäntö.

4.9.2 Työturvallisuus

Työturvallisuutta koskevia asioita valmisteltaessa on huomioitava sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta (TTN), joka toimii ministeriön apuna työturvallisuuteen liittyvien asioiden valmistelussa. Neuvottelukunta arvioi työsuojelusäännösten tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta sekä valmistelee yhdessä työelämän osapuolten kanssa kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia säädösehdotuksia. Neuvottelukunnan tehtävänä on valmistella työturvallisuuslain nojalla annettavia ja muita työturvallisuuteen liittyviä asetuksia, antaa työturvallisuuteen liittyvästä muusta säädösvalmistelusta ja muista sen toimialaan kuuluvista asioista lausuntoja sekä hoitaa muut sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelukunnalle antamat valmistelutehtävät.

4.9.3 Työsuojelu

Työsuojeluhallinnosta annetun lain 4 §:n mukaan työsuojelua koskevien periaatekysymysten käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edistämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä varten on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä työsuojeluneuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä merkittäviä työsuojelua koskevia säädösvalmisteluhankkeita.

4.9.4 Merimiehiä koskeva työlainsäädäntö

Valmisteltaessa merimiehiä koskevaa työlainsäädäntöä tulee valmistelun yhteydessä kuulla merimiesasiain neuvottelukuntaa. Velvoite perustuu merityösopimuslakiin sekä sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen merimiesasiain neuvottelukunnasta. Merityösopimuslain 13 luvun 23 §:n mukaan merimiesasiain neuvottelukunta toimii työ- ja elinkeinoministeriön apuna merenkulkijoiden työ- ja sosiaalisiin oloihin liittyvän lainsäädännön kehittämisessä. Merityösopimuslaista annetussa hallituksen esityksessä todetaan, että neuvottelukunnassa käsitellään lisäksi merenkulkijoiden työoloihin liittyvät erityiskysymykset.

4.9.5 Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten valmistelu, ratifiointi, soveltaminen ja irtisanominen

Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1976 hyväksymä kolmikantaneuvotteluja koskeva yleissopimus nro 144 sisältää velvoitteen kolmikantaiseen valmistelutyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa kansainvälisten työnormien edistämisen osalta. Suomessa kolmikantaneuvotteluja koskevan yleissopimuksen ja sitä täydentävän suosituksen asiantuntijaelimenä toimii Suomen ILO-neuvottelukunta, jonka tehtävistä säädetään asetuksella. ILO:n yleissopimus sekä mainittu asetus edellyttävät, että työmarkkinajärjestöjen kanssa käsitellään ILO:n yleissopimusten ja suositusten valmistelua, yleissopimuksiin sitoutumista, yleissopimusten ja suositusten saattamista lakiasäätävän elimen käsittelyyn, sopimusten noudattamista sekä niiden mahdollista irtisanomista.

4.10 Yliopistojen kuuleminen

Yliopistolain 3 §:n 2 momentin mukaan yliopistoille on varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa tilaisuus antaa asiassa lausuntonsa.

4.11 Kirkkoa koskevat asiat

Kirkkolain 2 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan säädettäessä asioista, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin, on kirkolle varattava tilaisuus antaa lausunto.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 4 §:n mukaan kirkolle on varattava tilaisuus antaa lausunto säädettäessä muutoksia tähän lakiin sekä säädettäessä asioista, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin.

4.12 Veronsaajien jako-osuudet ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärä

Verontilityslain 5 § 2 momentissa säädetään veronsaajien jako-osuuksien ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärän tarkistamisesta. Säännöksen mukaan jako-osuuksia ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärää tarkistetaan, jos käytettäviksi saatujen verotustietojen tai muiden perusteiden muutosten arvioidaan johtavan jako-osuuksien ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärän muuttumiseen siten, että muutoksella on olennaisia vaikutuksia tilitettäviin tai tilitettyihin määriin. Muutoksen olennaisuutta arvioidaan yksittäisille veronsaajille tilitettävien määrien muutoksen perusteella ja yksittäisen veronsaajan kannalta. Ennen jako-osuuksien ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärän vahvistamista ja tarkistamista valtiovarainministeriön on kuultava kuntien keskusjärjestöä, kirkkohallitusta, ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitusta ja Kansaneläkelaitosta.

Verontilityslain 14 §:ssä säädetään yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksien vahvistamisesta. Säännöksen mukaan valtiovarainministeriö vahvistaa kunnan verovuoden jako-osuuden laskentaperusteet kuntien yhteisöveroista ja evankelis-luterilaisen seurakunnan verovuoden jako-osuuden laskentaperusteet seurakuntien yhteisöveroista kuultuaan kuntien keskusjärjestöä ja Kirkkohallitusta.

4.13 Lasten ja nuorten kuuleminen

Perustuslain 6.3 §:ssä säädetään yleisesti lasten vaikuttamismahdollisuuksista, jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta seuraa velvoite kuulla lasten ja nuorten sekä heidän ryhmiensä näkemyksiä lainvalmistelussa.

4.14 Henkilötietojen käsittely

Henkilötietolain 41 §:ssä säädetään velvollisuudesta kuulla tietosuojavaltuutettua valmisteltaessa lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia uudistuksia, jotka koskevat henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamista henkilötietojen käsittelyssä.

4.15 Väestötietojärjestelmää koskevat järjestelyt

Väestörekisterikeskusta ja maistraatteja tulee kuulla väestötietojärjestelmän tietojen tallettamista tai luovuttamista koskevaa toimivaltaa siirrettäessä tai uudelleen järjestettäessä. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 21 §:ssä säädetään väestötietojärjestelmän tietojen ylläpitoa koskevasta yleisestä toimivallasta ja sen jakautumisesta maistraatin ja väestörekisterikeskuksen välillä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan kuitenkin säätää tiedon tallettamista koskevan toimivallan siirtämisestä tai muusta uudelleen järjestämisestä rekisterihallinnon viranomaisten välillä, jos toimenpiteellä voidaan parantaa palveluiden saatavuutta, järjestelmän tietosisällön laatua tai toiminnan tehokkuutta taikka aikaansaada alueellisesti tasapainoinen työnjako rekisterihallinnossa. Ennen asetuksen antamista asiasta on kuultava Väestörekisterikeskusta ja niitä maistraatteja, joita asia koskee.

Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 47 §:ssä säädetään puolestaan väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta päättävästä viranomaisesta. Säännöksen mukaan väestörekisterikeskukselle ja maistraateille säädetystä toimivallasta poiketen voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää toimivallan siirtämisestä tai uudelleen järjestämisestä rekisterihallinnon viranomaisten välillä, jos toimenpiteellä voidaan parantaa palvelujen saatavuutta, toiminnan tehokkuutta tai aikaansaada alueellisesti tasapainoinen työnjako rekisterihallinnossa. Ennen asetuksen antamista asiasta on kuultava Väestörekisterikeskusta ja niitä maistraatteja, joita asia koskee.

Kuulemiset toteutetaan käytännössä pyytämällä lausunto Väestörekisterikeskukselta ja maistraateilta lausuntokierroksen yhteydessä.

4.16 Satovahingot

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain 11 §:ään ja sen nojalla annetun satovahinkojen korvaamista koskevan valtioneuvoston asetuksen 7 §:ään sisältyy velvoite kuulla satovahinkoneuvottelu-kuntaa lainvalmistelun yhteydessä. Laissa satovahinkojen korvaamisesta satovahinkoneuvottelukunnan tehtäväksi säädetään maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston avustaminen satovahinkojen korvaamista koskevissa asioissa. Satovahinkoneuvottelukunnan kuulemiseen liittyvänä käytäntönä on, että neuvottelukuntaa osallistetaan lainvalmisteluprosessiin kattavammin kuin pelkästään pyytämällä siltä lausunto lausuntokierroksen yhteydessä.

Laki satovahinkojen korvaamisesta on kumottu lailla 1191/2013 ja se tulee voimaan 1.1.2017.

4.17 Radiotaajuuksien käyttösuunnitelma

Tietoyhteiskuntakaaren 43 §:n mukaan teleyrityksille ja viestintäpalvelujen käyttäjille on varattava tilaisuus esittää käsityksensä yleiseen teletoimintaan tarkoitetun radioluvan myöntämisestä, 39 §:n 3 momentin nojalla annettavasta Viestintäviraston määräyksestä, 95 §:n 1 momentin nojalla annettavasta valtioneuvoston asetuksesta sekä 96 §:n 1 momentin nojalla annettavasta Viestintäviraston määräyksestä ennen sen antamista. Teleyrityksiä ja viestintäpalvelujen käyttäjiä edustaville tahoille on varattava tilaisuus kuukauden kuluessa esittää käsityksensä säännöksen, päätöksen tai määräyksen muuttamisesta. Poikkeuksellisissa tilanteissa kuukauden määräajasta voidaan poiketa. Jos ehdotetut muutokset ovat vähäisiä ja niistä on sovittu radioluvan haltijan kanssa, kuulemisvelvollisuutta ei ole.

4.18 Euroopan keskuspankin kuuleminen

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määrätään, että kansallisten viranomaisten on kuultava Euroopan keskuspankkia suunnitelmista lainsäädännöksi Euroopan keskuspankin toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden viranomaisten velvollisuus kuulla Euroopan keskuspankkia ei saa rajoittaa näiden viranomaisten vastuuta kuulemismenettelyn kohteena olevissa asioissa. Jäsenvaltioiden on perustamissopimuksen 127 artiklan 5 kohdan mukaisesti kuulta Euroopan keskuspankkia suunnitelmista lainsäädännöksi sen toimivaltaan kuuluvilla alueilla.

Neuvoston päätöksen 2 artiklan mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten on kuultava Euroopan keskuspankkia suunnitelmista lainsäädännöksi sen toimivaltaan perustamissopimuksen mukaisesti kuuluvilla aloilla ja erityisesti seuraavien kysymysten osalta:

  • valuuttakysymykset,
  • maksuvälineet,
  • kansalliset keskuspankit,
  • raha-, rahoitus-, pankki-, maksujärjestelmä- ja maksutasetilastojen kerääminen, laatiminen ja jakaminen,
  • maksu- ja selvitysjärjestelmät,
  • rahoituslaitoksiin sovellettavat säännöt siltä osin kuin ne vaikuttavat merkittävästi
  • rahoituslaitosten ja markkinoiden vakaus

Euroopan keskuspankkia ei tarvitse kuulla kaiken alemmanasteisen lainsäädännön osalta. Lausunto alemmanasteista lainsäädäntöä koskevasta suunnitelmasta esitetään vain, jos aihe liittyy läheisesti Euroopan keskuspankin tehtäviin ja jos sillä on vaikutuksia Euroopan keskuspankin toimivallan alueisiin.

4.19 Valtioneuvoston asetus tasapainoisesta lähestymistavasta lentoaseman melun hallinnassa

Tasapainoisesta lähestysmistavasta lentoaseman melun hallinassa annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 3 momentin mukaan liikenteen turvallisuusviraston on kuultava toimintarajoituksen asettamisen tarpeellisuutta arvioidessaan sekä sen asettamisesta päättäessään myös liikenne- ja viestintäministeriötä.

Sisällysluettelo Sulje