Hörande vid författningsberedning

Anvisning för hörande vid Författningsberedning

I anvisningen behandlas frågor som gäller hörande vid författningsberedning. Med hörande avses inhämtande av intressentgruppers och allmänhetens åsikter, kunskaper och erfarenheter om ärenden som är under beredning. Intressentgrupper är till exempel myndigheter, sakkunniga, organisationer och företag. Frågor som tas upp i anvisningen är hur man planerar hörandet, vilka metoder som kan användas samt hur remissvaren behandlas. I anvisningen definieras också minimitiden för remissbehandlingen och presenteras förfaranden som främjar beredningens öppenhet.

Syftet med anvisningen är att främja regelbunden användning av metoderna och förfarandena för hörande vid författningsberedning för att öka beredningens öppenhet och ge intressentgrupperna bättre möjligheter att delta.

Information om publikationen

Anvisningen är avsedd som stöd för statsrådets lagberedare vid hörande i samband med författningsberedning. Själva anvisningen finns på svenska och har getts ut som statsrådets principbeslut. Den syftar till att skapa en allmän ram för förfarandet vid hörande. För att stöda tillämpningen av anvisningen i praktiken har det utarbetats separata anvisningar om hörande vid lagberedningsprocessen, metoderna för hörande och de lagstadgade skyldigheterna som gäller hörande. De kompletterande delarna uppdateras vid justitieministeriet efter behov. Stödmaterialet finns tillgängligt enbart på finska.

Skriv ut hela publikationen

1 Anvisning

Anvisning för hörande

Statsrådet har givit ett principbeslut om anvisning för hörande vid författningsberedning den 4 februari 2016.

1.1 Tillämpningsområde

Med hörande avses inhämtande av intressentgruppers och medborgarnas åsikter, kunskaper och erfarenheter i fråga om ett ärende som är under beredning. Med intressentgrupper avses till exempel myndigheter, sakkunniga, organisationer och företag.

Anvisningen tillämpas på beredningen av lagar, förordningar och föreskrifter som innehåller rättsnormer. Anvisningen tillämpas också på beredningen av nationella författningar för genomförande av EU-rättsakter och sättande i kraft av internationella avtal. Anvisningen används också i tillämpliga delar vid beredningen av Finlands ståndpunkter i anslutning till internationella avtal och EU-rättsakter.

Anvisningen ska iakttas i författningsprojekt som inleds efter att anvisningen har utfärdats, och i mån av möjlighet även i pågående projekt.

1.2 Målet med hörandet

Målet med hörandet är en öppen och högklassig författningsberedning. Med hjälp av hörandet strävar man efter att utreda olika synpunkter, konsekvenser samt möjligheterna att i praktiken genomföra det ärende som bereds. Hörandet förbättrar förtroendet för författningarna och det demokratiska beslutsfattandet. Dessutom främjar hörandet iakttagandet av lagstiftningen. Genom hörandet stöds också förverkligandet av de medborgerliga och politiska rättigheterna.

Syftet med hörandet är att de viktigaste intressentgrupperna samt medborgarna deltar i beredningen, eller att deras åsikter annars hörs i tillräckligt stor omfattning under beredningen. Vid hörandet strävar man också efter en öppen och konstruktiv dialog mellan beredarna, intressentgrupperna och medborgarna.

1.3 Planeringen av hörandet

I samband med författningsprojekt ska det planeras hur kommunikationen med intressegrupperna och medborgarna samt hörandet av dem ska skötas under beredningen. I planeringen bestäms projektets intressentgrupper samt hur dessa intressentgrupper, medborgarna och andra intressentgrupper än sådana som är kända på förhand ska höras. På basis av planeringen reserveras de resurser som behövs med tanke på projektets omfattning, och därtill utarbetas det en tidtabell för hörandet. När hörandet planeras ska även sådana aspekter som hänför sig till likabehandling och tillgänglighet beaktas. Det ska också ses till att handlingarna som gäller projektet vid rätt tidpunkt finns tillgängliga även på svenska.

Vid planeringen bör det beaktas att vissa intressentgrupper, såsom sametinget och Åland, har en lagstadgad rätt att delta i beredningen och att bli hörda vid beredningen av ärenden som gäller dem.

1.4 Tidpunkten för hörandet

Intressegrupperna och medborgarna hörs vid de beredningsskeden där det är möjligt att påverka det ärende som bereds på ett effektivt sätt. Intressentgrupperna och medborgarna kan höras till exempel om inledandet av projektet, alternativa lösningar, färdigställda utredningar, konsekvensbedömningar och föreslagna författningar. I synnerhet i fråga om författningsprojekt med betydande konsekvenser ordnas det i allmänhet möjligheter till påverkan i flera olika skeden redan innan det egentliga författningsförslaget färdigställs.

1.5 Mångsidiga metoder

Intressentgrupperna och medborgarna hörs på ett mångsidigt sätt genom olika metoder. För att främja ett omfattande deltagande används det till exempel kollegiala beredningsorgan, ordnas det diskussionsmöten, förhandlingar, inofficiella kontakter, enkäter och webbdiskussioner, och begärs det skriftliga utlåtanden. Också justitieministeriets elektroniska demokratitjänster kan utnyttjas vid hörandet.

Metoderna vid hörandet ska väljas utifrån projektets omfattning, mål och de intressentgrupper som man önskar nå. Speciellt i fråga om omfattande författningsprojekt ska flera olika metoder användas. Metoderna ska väljas så att de tryggar en jämlik behandling av intressentgrupperna och medborgarna, jämlik tillgång till information och jämlika möjligheter att delta.

Det ska tryggas att de språkliga rättigheterna förverkligas och att texterna som hänför sig till ärendet är skrivna på ett klart och begripligt språk.

Information om inledandet av beredningen och om hur den framskrider samt om hörandet ska ges på ett tydligt och effektivt sätt.

1.6 Kollegiala bredningsorgan

Regeringspropositioner och förordningar med betydande konsekvenser ska i allmänhet beredas i kollegiala beredningsorgan med representanter för de myndigheter och andra intressentgrupper som är centrala med tanke på projektet. Det hur beredningen av regeringspropositioner och förordningar med betydande konsekvenser organiserats ska beskrivas och motiveras i regeringspropositionen eller i förordningens föredragningspromemoria.

När kollegiala beredningsorgan tillsätts, ska det beredas tillräckligt med tid för myndigheterna och andra intressentgrupper att utse sina representanter. Under beredningen ska det beredas tillfälle att påverka även för de intressentgrupper och medborgare som inte har några representanter i beredningsorganet.

Finlands ståndpunkter i anslutning till EU-författningar bereds i EU-beredningssektionerna för att säkerställa en samordnad ståndpunkt. I statsrådets U-skrivelser redogörs för såväl metoderna som använts för hörandet som behandlingen av ärendet i sektionen.

1.7 Skriftliga utlåtanden

Vid författningsberedning ska skriftliga utlåtanden begäras av intressentgrupperna och medborgarna om de författningsförslag som utarbetats såsom ett resultat av beredningen. Ett skriftligt utlåtande ska begäras om författningsförslag även när det under tidigare skeden av beredningen har begärts skriftliga ställningstaganden eller använts andra metoder för hörande. Remissförfarandet sker alltid mellan organisationer, och det kan inte ersättas till exempel med att sakkunnigtjänstemän behandlar ärendet sinsemellan.

Enbart av grundad anledning kan det avstås från att begära utlåtanden om författningsförslaget. Om ett sådant förfarande tillämpas, till exempel på grund av ärendets ringa betydelse, motiveras det i regeringspropositionen eller i förordningens eller föreskriftens föredragningspromemoria.

När skriftliga utlåtanden begärs, ska till begäran om utlåtande bifogas utkastet till regeringens proposition, förordning eller föreskrift, en promemoria som innehåller motiveringarna till förordningen eller föreskriften, samt annat sådant material som behövs för att innehållet i författningsförslaget ska kunna förstås.

Om utlåtande begärs i samband med beredning av EU-författningar, ska till begäran om utlåtande bifogas kommissionens förslag samt eventuellt utkast till Finlands ställningstagande.

Begäran om utlåtande ska skickas till centrala intressentgrupper. Också andra än de av vilka utlåtande har begärts, kan ge ett utlåtande om ärendet.

1.8 Publicering av begäran om utlåtande och utlåtandena

Föreskrifter om författningsberedningshandlingars offentlighet och om begränsningar av offentligheten finns i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999).

Ministeriernas begäran om utlåtande, de handlingar som utgör bilagor till begäran, de utlåtanden som inkommit och sammandragen av dem ska publiceras så att de finns lätt tillgängliga för alla. Handlingarna ska i första hand publiceras i det system för hantering av projektinformation som används inom statsrådet. Handlingarna kan publiceras även på ministeriernas egna webbplatser. Också vid beredning av föreskrifter som innehåller rättsnormer ska det ses till att handlingarna som gäller beredningen i tillräcklig omfattning finns tillgängliga.

Utlåtande.fi är en tjänst som möjliggör ett elektroniskt remissförfarande och som kommer att tas i bruk i alla ministerier senast när ministerierna har infört statsrådets gemensamma ärendehanteringssystem. I centrala lagstiftningsprojekt bör tjänsten Ulåtande.fi tas i bruk redan tidigare.

1.9 Remisstid

Tiden för inlämnande av utlåtande om ett författningsförslag ska vara minst sex veckor och i omfattande projekt minst åtta veckor. Om remisstiden infaller under en allmän semesterperiod, bör tiden vara längre.

Tiden för lämnande av utlåtande kan endast av grundad anledning vara kortare än vad som nämnts ovan. Då ska remisstiden motiveras i begäran om utlåtande och i regeringens proposition eller i förordningens eller föreskriftens föredragningspromemoria.

1.10 Behandlingen av yttrandena

När tiden för lämnande av utlåtande gått ut, ska tillräckligt med tid reserveras för behandling av utlåtandena och för den fortsatta beredningen av författningen på basis av de yttranden som inkommit.

De yttranden som inkommit under författningsberedningen ska antecknas i projekthandlingarna, till exempel i ett betänkande av den arbetsgrupp som tillsatts för beredningen, i mötesprotokoll eller i separata promemorior.

Till intressentgrupperna och medborgarna ges information om hur yttrandena har påverkat den fortsatta beredningen av författningsförslaget, på vilka grunder ändringar har gjorts i det och varför vissa förslag inte kan genomföras.

1.11 Anteckning om hörandet och yttrandena i motiveringen till författningsförlaget

Ett sammandrag om hörandet under författningsberedningen, de yttranden som inkommit och hur de påverkat författningsförslaget ska antecknas i motiveringarna till författningsförslaget. I motiveringarna ska det också berättas till vilka delar, och varför, centrala förslag som inkommit inte har kunnat genomföras.

Vid beredningen av lagförslag ska ett sammandrag av hörandet och yttrandena presenteras i motiveringen till regeringens proposition. Vid beredningen av förordningar och föreskrifter ska sammandraget antecknas i föredragningspromemorian. Noggrannare anvisningar om antecknande av yttrandena i regeringens proposition finns i Hallituksen esitysten laatimisohjeet.

2 Hörande vid lagberedningsprocessen (på finska)

2 Johdanto

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Processhandbok för lagberedningen

2.1 Virkamiehen huoneentaulu

1Muista kuuleminen kaikissa hankkeissa
Suhteuta hankkeen laajuuden mukaan

2Varmista, että kaikkia asianosaisia kuullaan
Varmista, että olet löytänyt hankkeen kannalta keskeiset sidosryhmät

3Varaa kuulemiseen riittävästi aikaa
Suunittele ja aikatauluta hyvissä ajoin

4Vedä yhteen saamasi kannanotot
Tuo ne avoimesti esille

5Arvioi kuulemisen onnistuminen
Arvioi kuulemisen onnistuminen

Muista tiedottaa kaikissa vaiheissa riittävän ajoissa keskeisiä tahoja.
Hyödynnä viestintää.
Käytä viestinnässä selkeää kieltä, jotta viesti välittyy oikein.

2.2 Esi- ja perusvalmistelu

2.2.1 Kuuleminen esi- ja perusvalmistelussa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

2.2.2 Kuulemisen ja viestinnän suunnittelu

Suunnittelun ajoitus ja avoimuus

Kuuleminen ja viestintä suunnitellaan jokaisen säädösvalmisteluprosessin alussa. Vuorovaikutusta sidosryhmien ja kansalaisten kanssa on usein tarpeen olla läpi koko prosessin. Viimeistään perusvalmistelun aloittamisen yhteydessä tulee tehdä viestinnän ja kuulemisen suunnitelma yhdessä hankkeen työsuunnitelman kanssa. Suunnittelussa tulee huomioida lakisääteiset kuulemisvelvoitteet. Hankkeesta riippumatta kuuleminen on suurimmassa osassa säädösvalmisteluhankkeita tarpeen, mutta suunnittelussa on aina huomioitava se, kuinka laajoja vaikutuksia hankkeella on ja miten laajaa joukkoa vaikutukset koskettavat. Kuuleminen toteutetaan hankkeen laajuuden mukaisesti.

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisten poliittisten linjausten ajankohdat siinä määrin, kun ne ovat ennakkoon tiedossa. Sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen on syytä aloittaa jo siinä vaiheessa, kun valmistelevan viraston johto ei ole vielä päättänyt kantaansa eri ratkaisuvaihtoehtoihin tai kun säädösehdotusta ei vielä ole kirjoitettu valmiiksi. Kuulemista suunniteltaessa tulee huomioida myös sidosryhmien sisäisiin prosesseihin liittyvät aikatauluvaatimukset. Poikkeuksellisissa aikatauluissa tulee kiinnittää huomiota nopeasti toteutettaviin kuulemisen menetelmiin. Huomattava kuitenkin on, että esimerkiksi lausuntokierros tulee järjestää jokaisessa säädösvalmisteluhankkeessa.

Kuulemisessa ja sen suunnittelussa on aina muistettava myös avoimuuden periaate. Kuulemisen eri menetelmiä käytettäessä on aina huolehdittava sidosryhmien ja kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Samat mahdollisuudet saada tietoja ja esittää mielipiteitä on varattava kaikille sidosryhmille, joita hanke vastaavalla tavalla koskee. Tämä on tärkeää silloinkin, kun kuuleminen on luonteeltaan epävirallista. Hyvä tapa huolehtia yhdenvertaisuudesta ja valmistelun avoimuudesta on esimerkiksi dokumentoida epävirallinenkin yhteydenpito mm. säilyttämällä sähköpostit ja tekemällä muistiinpanot tapaamisista. Tämä helpottaa valmistelijan omaa arviointia sen suhteen, onko kuuleminen ollut tasapuolista. Dokumentoinnista tulee huolehtia erityisesti virallisissa kuulemisissa.

Tavoitteet
Kuulemisilla ja viestinnällä tulee aina olla tavoite. Usein tavoitteet liittyvät ensisijassa tiedollisiin tarpeisiin, mutta myös vuorovaikutuksen merkitystä prosessissa sellaisenaan ei tule unohtaa. Vuorovaikutus lisää luottamusta valmistelevan tahon ja kuultavien kesken, mikä lisää lopputuloksen hyväksyttävyyttä, parantaa tyytyväisyyttä ja osaltaan voi helpottaa lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tiedontarpeeseen liittyvien tavoitteiden osalta on tärkeää määritellä tarkasti se, mitä tietoa kuulemisella halutaan saada kerättyä.

Kuulemista suunniteltaessa on tärkeää pohtia sen tavoitteet eri vaiheissa prosessia. Tavoitteet voivat olla erilaisia hankkeen vaiheen mukaan: toisinaan voi olla riittävää, että sidosryhmille ja kansalaisille tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä, jotta he voivat jo tässä vaiheessa tarvittaessa kohdentaa omia resurssejaan esimerkiksi omien selvitysten tekemiseen, mutta erityisesti laajemmissa hankkeissa tiiviimpi yhteistyö on usein tarkoituksenmukaisempaa. Alla olevassa erittelyssä on käyty läpi erilaisia kuulemiseen liittyviä tavoitteita. Sisällölliset tavoitteet määräytyvät aina hankkeen sisällön perusteella.

Yhteisvalmistelu

Tavoite: Valmistelua tehdään yhteistyössä valmistelun jokaisessa vaiheessa (hahmotetaan ongelmat, arvioidaan ja kehitetään vaihtoehtoja, tehdään valinta vaihtoehtojen välillä)
Esimerkkejä: Ministeriöiden välinen yhteistyö valmistelussa, työryhmätyöskentely, jatkuva vuorovaikutus

Osallistuva valmistelu

Tavoite: Otetaan sidosryhmät ja kansalaiset mukaan valmisteluun siten, että heidän näkemyksensä vaikuttaa aktiivisesti prosessiin
Esimerkkejä: Työryhmätyöskentely, työpajat, kuulemistilaisuudet

Vuorovaikutus

Tavoite: Pyritään saamaan sidosryhmiltä ja kansalaisilta ehdotuksia tai kommentteja ongelmista, erilaisista etenemisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Annetaan vastauksia kysymyksiin.
Esimerkkejä: Kuulemistilaisuudet, otakantaa.fi-keskustelut, kyselyt, fokus-ryhmät

Viestintä

Tavoite: Saatetaan sidosryhmät ja kansalaiset ajantasalle käynnissä olevista muutoksista, jotta saadaan heidät ymmärtämään käynnissä olevan hankkeen sisältö ja edesautetaan valmistautumista esim. lausuntokierrokseen tai täytäntöönpanovaiheeseen
Esimerkkejä: Tiedotteet internetsivuilla, sähköpostilistoilla, lehdissä, sosiaalisessa mediassa

Toteutus
Kuulemisen menetelmiä voidaan hyödyntää eri vaiheissa eri tavalla. Tämän vuoksi varhaisessa vaiheessa on pohdittava, millaisilla kuulemisen keinoilla päästään paremmin asetettuihin tavoitteisiin. Varhainen suunnittelu ja viestintä auttavat myös sidosryhmiä kiinnittämään huomiota ja resursseja asiaan, jolloin heidän on mahdollista ennakoida toimintaansa paremmin. Aktiivisella viestinnällä on keskeinen merkitys kuulemisen onnistumisen kannalta. Suunnittelu liittyy suoraan myös keskeisten sidosryhmien kartoittamiseen, jota käsitellään enemmän seuraavassa jaksossa 2.2.3. Viestinnän toteutuksessa on hyvä pitää mielessä suomen- ja ruotsinkielisten sekä tarpeen mukaan saamenkielisten tiedonsaantitarpeet.

Kuulemista ja viestintää ei ole syytä erottaa muusta prosessin suunnittelusta, mutta niiden laajuus tulee suhteuttaa hankkeen merkittävyyteen. Suunnittelussa tulee käydä läpi 1) mitkä ovat kyseisen prosessin vaiheet, 2) mitä eri vaiheissa tehdään koko hankkeen tasolla, 3) miten sidosryhmät ja kansalaiset otetaan mukaan eri vaiheissa, 4) miten asiasta viestitään ja 5) mikä on eri vaiheiden aikataulu.

Suunnittelun tueksi on laadittu lomake, jonka avulla voi kustakin hankkeesta hahmotella sen keskeiset vaiheet ja miten kussakin vaiheessa kuullaan ja viestitään ja millä kielillä.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Hankkeen ja kuulemisen suunnittelulomake

Esimerkki – hankkeen suunnittelu kuntalain valmistelussa

Esivalmistelu dölj visa

Perusvalmistelu dölj visa

Hankkeen yleinen suunnittelu

Anvisning

Ratkaistaan keino tavoitteeseen pääsemiseksi, mitä vaiheita perusvalmisteluun kuuluu ja missä järjestyksessä ne tehdään, valmistellaan hallituksen esitys

Exempel

Organisaatio Parlamentaarinen seurantaryhmä: tehtävänä seurata uudistuksen valmistelua, esittää näkökulmia, edistää vuorovaikutusta, seurata ja arvioida poliittista keskustelua Valmistelu tapahtui neljässä jaostossa

johtaminen ja toimielimet
demokratia
talous
kunnat ja markkinat

Lainvalmistelusta ja jaostojen työn koordinoinnista vastasi työvaliokunta.

Osallisuus

Anvisning

Mahdollinen laajapohjainen valmisteluelin, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuuleminen ja mukaan ottaminen, mistä kaikesta halutaan saada tietoa, millä menetelmillä kuullaan

Exempel

Organisaatio Parl. seurantaryhmä

hallinto- ja kuntaministeri
eduskuntaryhmien edustajat
Suomen Kuntaliitto
5 kunnan edustajat
VM, OM, OKM, STM, TEM, YM

Kaikissa jaostoissa edustettuina VM ja Suomen Kuntaliitto. Lisäksi mukana jaostosta riippuen useat muut ministeriöt (STM, OKM, OM, TEM), lapsiasiainvaltuutettu, kansalaisjärjestöt, EK, Suomen Yrittäjät, JHL, Tekniikka ja Terveys KTN, kuntajohtajat ry, Tampereen yliopisto. Työvaliokunnassa jaostojen puheenjohtajat ja sihteeristö, eli VM:n, Suomen Kuntaliiton ja TEM:in edustajia. Erilliskysymyksiä (äänestysikäraja, vaalien ajankohta) varten eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä koostunut työryhmä Tilattiin erillisselvitys Itä-Suomen yliopistolta kuntien sähköisestä hallinnosta Kuuleminen: kokonaisuus Valmistelun puolivälissä toteutettiin laaja, kaikille kunnille suunnattu ja kaikkien jaostojen asiakokonaisuuksia koskenut webropol-kysely

258 vastausta
58 kysymystä

Otakantaa.fi:ssä järjestettiin

kaikkien jaostojen teemoista vuorollaan kuuleminen, – kysymykset ja gallupit
hallinto- ja kuntaministerin chat 2 kertaa.

Lukuisia esittelypuheenvuoroja lain uudistuksesta erilaisissa seminaareissa ja kokouksissa. Esimerkiksi Suomen Kuntaliitto toteutti kuntien kanssa lukuisia tilaisuuksia, mm. viisi puolen päivän mittaista kuntien edustajille avointa eri teemoihin keskittynyttä palaute- ja keskusteluseminaaria. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmille (puolueet, keskusjärjestöt ym.) Jaostoittain Kukin jaosto kuuli aiheidensa asiantuntijoita kokouksissaan. Erilliset asiantuntijakuulemiset tietosuoja- ja salassapitokysymyksistä sekä muutoksenhakujärjestelmästä. Toimielimet ja johtaminen

Kartoitti erillisellä lausunto- pyynnöllä ministeriöiden kantoja kuntien suunnitteluvelvoitteista sekä palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä
selvitys kuntien sähköisestä hallinnosta

Demokratiajaosto

Kokouksissa kuultiin tutkijoita, kansalaisjärjestöjä, kuntia
Kuulemistilaisuuksia yhteensä neljä, kohdennettu kunnille, tutkijoille ja kansalaisjärjestöille
Vuorovaikutus ja työstäminen Kuntalaiset keskiöön –hankkeen kautta lain valmistelun eri vaiheissa yhdessä kuntien kanssa
Oma Facebook-sivu kautta

Talousjaosto

Asiantuntijakuulemisia yhteensä kymmenessä kokouksessa, kohdennettu kunnille, asiantuntija-konsulteille ja tutkijoille.
Erikseen järjestetty kansainvälinen keskustelutilaisuus kunta-valtio suhteesta yhdessä Euroopan Neuvoston kanssa 28.11.2013.

Kunnat ja markkinat –jaosto

Kokouksissa kuultiin asiantuntijoita mm. Soste ry:stä, KL-Kuntahankinnoista, Hanselista ja Finverasta.

Viestintä

Anvisning

Miten tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista, mitkä ovat keskeiset tiedostuskanavat (sähköpostilistat, nettisivut, tiedotteet, uutiset, kohdennetut tiedottamiset, sosiaalinen media, Hankeikkuna)

Exempel

Tiedotteet

asettamisesta
otakantaa.fi –keskusteluista, chatista jne.
kunnille suunnatusta kyselystä
hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjauksista
puoluesihteeritoimikunnan esityksistä

Kuntalain uudistamisen internet-sivut sekä tietopankki www.kuntarakenne.fi Hankkeen asiakirjat HAREssa Valmistelun etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti myös VM:n ja Kuntaliiton uutiskirjeissä. Twitter-viestintä Demokratiajaoston facebook-sivu Ministerin aamukahvitilaisuudet toimittajille Kuntamarkkinat –messuilla tietoiskuja ja tapaamisia, keskustelua yleisön kanssa ständillä

Aikataulu

Anvisning

Millä aikataululla perusvalmistelu on tarkoitus toteuttaa

Exempel

Koko organisaatio: 7/2012 – 4/2014 Kysely 6/2013 – 9/2013

Vastuutaho(t)

Keneltä kaikilta pyydetään lausuntoa, mistä asioista lausuntoa pyydetään, millaisia työkaluja lausuntopalvelusta käytetään

Exempel

Ei käytetty lausuntopalvelu.fi –palvelua, vaan lähetettiin lausuntopyyntö kirjeitse/sähköpostitse. Kuka tahansa saattoi antaa lausunnon. Erikseen pyydettiin lausuntoa kaikilta kunnilta, eri ministeriöiltä, lukuisilta keskusjärjestöiltä, kansalaisjärjestöitä, puolueilta jne. Lausunnon antoi yhteensä 402 tahoa, joista 277 kuntia ja 125 muita.

Viestintä

Anvisning

Miten lausuntokierroksesta viestitään siten, että se tavoittaa kaikki keskeiset tahot (sähköpostilistat, nettisivut, tiedotteet, uutiset, kohdennetut tiedottamiset, sosiaalinen media, Hankeikkuna)

Exempel

Tiedote

kuntalakiesityksen luovuttamisesta ja lausuntokierroksen käynnistymisestä
lausuntokierroksesta
lausuntoajan päättymisestä ja lausuntojen saapumisesta
lausuntojen tuloksista ja yhteenvedosta

Uutiskirjeet Kaikki saapuneet lausunnot vietiin HARE:en.

Aikataulu

Anvisning

Lausuntopyyntöä tehdessä on huomioitava kuulemisohjeessa esitetty lausuntoaika. Asiayhteys saattaa edellyttää kieliversioiden samanaikaista julkaisua. Muissa tapauksissa pyritään siihen, että kieliversiot ovat valmiina samanaikaisesti.

Exempel

5/2014 – 8/2014

Vastuutaho(t)

Mistä lausunnot ja lausuntotiivistelmä löytyvät, miten yksittäiset lausunnot on otettu huomioon, tarvitaanko sidosryhmiä lisäselvitykseen

Exempel

Kaikki saapuneet lausunnot vietiin HARE:en. Lausuntotiivistelmä julkaistiin VM:n nettisivuilla. Lausuntojen huomioon ottamista koordinoi VM, yksittäisissä asiakysymyksissä (talous, yhtiöittämisvelvollisuus, tietosuoja, kielelliset oikeudet ym.) mukana asiantuntijoita mm. ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta. Lisäselvityksiä mm. tietosuojavaltuutetun kuuleminen.

Viestintä

Anvisning

Miten tiedotetaan lausuntopalautteiden huomioimisesta, annetaanko lausunnonantajille tiedoksi, mitä on päätetty, mitä kirjataan hallituksen esitykseen

Exempel

Lausuntojen huomioon ottaminen ja tehdyt muutokset selostetaan yksityiskohtaisesti hallituksen esityksessä. Hallituksen esityksestä tiedotettu VM:n tiedotteella ja siihen liitetyllä diasarjalla esityksen sisällöstä. Esitykseen tehdyistä muutoksista kerrottiin myös kuntalakikiertueella yhteensä 7 tilaisuudessa ympäri Suomea Tuotettiin lakiin liittyen kolme videota youtubeen

Tulevaisuuden kunta
Kuntatalous
Kuntajohtaminen

Aikataulu

Anvisning

Mikä on lausuntopalautteen käsittelyn, käännätyksen ja laintarkastuksen aikataulu. Onko huomioitava muita aikataulullisia seikkoja, kuten esittelyluvat muista ministeriöistä. Asiayhteys saattaa edellyttää kieliversioiden samanaikaista julkaisua. Muissa tapauksissa pyrittävä siihen, että kieliversiot ovat valmiita samanaikaisesti.

Exempel

Lausuntojen määräaika 8/2014, lausuntoyhteenveto valmistui 15.9.2014. Muutosten ja täydennysten tekeminen, kääntäminen, laintarkastus ja liittyvien lakien valmistelu kesäkuusta lokakuuhun 2014, esittelyluvat lokakuussa 2014. Esityksen antaminen marraskuussa.

Vastuutaho(t)

Anvisning

Kuka vastaa lausuntopalautteen käsittelystä ja tiivistelmän tekemisestä

Exempel

Lausuntojen analysointi jaostoittain VM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä. Lausuntotiivistelmä VM. Muutosten ja täydennysten valmistelu esitykseen VM:n koordinoimana eri ministeriöiden ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa.

2.2.3 Sidosryhmien kartoittaminen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Sidosryhmien kartoittaminen

Pohdi hankkeen kannalta keskeisiä tahoja sääntelyn kohteen, täytäntöönpanijan, asiantuntijoiden ja muiden keskeisten tahojen näkökulmasta. Huomaa, että kategoriat voivat tapauksesta riippuen olla myös päällekkäisiä (esim. täytäntöönpanija ja sääntelyn kohde).
Pohdi, miten keskeisessä asemassa yksittäiset sidosryhmät ovat hankkeen kannalta. Pääsääntönä on, että mitä keskeisemmässä asemassa yksittäinen sidosryhmä on, sitä enemmän ja aktiivisemmin ryhmä huomioida valmistelun kuluessa (vrt. tavoitteet sidosryhmiä kuultaessa). Poikkeuksiakin on esimerkiksi silloin, kun kohderyhmää ei voida ennalta määritellä (esim. rikoslain säännökset).
Sidosryhmät sijoitetaan sidosryhmäkartalle siten, että ylimpiin laatikoihin sijoitetaan ne sidosryhmät, joiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua valmistelun aikana. Mitä alemmas siirrytään, sitä vähemmän keskeisenä sidosryhmää voidaan pitää hankkeen kannalta.

Sidosryhmien kartoittaminen – Lomake

2.3 Lausuntomenettely ja jatkovalmistelu

2.3.1 Lausuntomenettely ja kuuleminen jatkovalmistelussa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

2.3.2 Lausuntopyyntö

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Nettiäänestystyöryhmän väliraportti – lausuntopyyntö

2.3.2 Lausuntotiivistelmä

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

2.3.4 Lausuntopalautteen kirjaaminen hallituksen esitykseen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Seuraavissa on esimerkkejä lausuntopalautteen kirjaamisesta hallituksen esitykseen:

HE 272/2014 vp

HE 295/2014 vp

Tilläggsuppgifter:

Hallituksen esitysten laatimisohjeet

2.4 Täytäntöönpano ja seuranta

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Processhandbok för lagberedningen - Verkställighet och uppföljning

3 Metoder (på finska)

3.1 Esittely

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.2 Yhdessä työskentely

3.2.1 Monijäseniset valmisteluelimet

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Esimerkkejä valmisteluelimien asettamispäätöksistä:

3.2.2 Työpajat

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

World Cafe

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Nuorten kokemuksia päätöksenteon tueksi

World Cafe menetelmää ei tiettävästi toistaiseksi ole laajamittaisesti käytetty lainvalmisteluhankkeissa, mutta menetelmä sopii sellaisenaan myös tähän tarkoitukseen. Oheinen esimerkki kuvastaa miten menetelmää on käytetty kunnallisen päätöksen teon tukena.

Kemijärvellä toteutettiin 29. lokakuuta 2013 Dream Café -tapahtuma nuorille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille World Café -menetelmällä. Tilaisuuden avulla haluttiin kerätä nuorten kokemuksia ja arkitietoa välitettäväksi kaupungin viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Tapahtuman tavoitteena oli myös tarjota nuorille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä edistää nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten välistä vuorovaikutusta.

Tilaisuuteen rekrytoitiin nuoria koulujen ja nuorisotoimen kautta, aikuisia taas koulujen, kaupungin organisaatioiden, seurakunnan ja harrastusyhdistysten kautta. Tilaisuudessa nuoret ja aikuiset keskustelivat pienryhmissä annetuista teemoista 20 minuuttia kerrallaan ja kokosivat keskusteluissa syntyviä ajatuksia pöydässä oleviin lomakkeisiin. Keskustelukierrosten jälkeen pöydissä täytetyt idealomakkeet koottiin seinille kaikkien nähtäviksi, jonka jälkeen osallistujat kiersivät ”äänestämässä” ja kommentoimassa seinille nostettujen lomakkeiden ehdotuksia. Tapahtuman jälkeen järjestäjät kokosivat lomakkeilla eniten kannatusta saaneista teemoista yhteenvedon.

Arvioinnissa lähes jokainen nuori koki, että oli saanut sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa. Toimintamallin avulla on mahdollista saada parannusesityksiä suoraan muilta osallistujilta ja osallistua äänestämällä päätösesitysten muotoiluun.

Yhteenveto keskustelutapahtumasta

Kansalaisraati

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Oikeusministeriö halusi selvittää kansalaisten mielipiteitä vuonna 2014 julkaistun demokratiapoliittisen selonteon valmistelun pohjaksi kansalaisraadin avulla. Raadissa oli 29 pääosin väestörekisteristä satunnaisotannalla valittua 21–70-vuotiasta kansalaista, jotka edustivat erilaisia poliittisia kantoja. Raati kokoontui kaksi kertaa, kesäkuussa ja syyskuussa 2013.

Kansalaisraati käsitteli demokratian ongelmakohtia (mm. vähäinen äänestysinto, vaaleissa nukkuminen, korruptio EU:n virkaelimissä, asioiden valmistelun vaikeaselkoisuus ja läpinäkymättömyys eduskunnassa) tausta-aineiston valossa. Aiheesta tehtiin myös äänestys Otakantaa.fi-palveluun, jossa noin sata keskustelijaa otti kantaa. Raati laati konkreettisia ratkaisuehdotuksia, kuten kansanäänestysten lisääminen ja siirtyminen listavaaliin.

Kansalaisraadissa mukana olleet kansalaiset pitivät osallistumistaan myönteisenä ja hyödyllisenä kokemuksena. Taustalla oli halu tutustua uuteen osallistumismenetelmään ja vaikuttaa demokratian kehittämiseen.

3.3 Kuulemis- ja keskustelutilaisuudet

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Hallituksen esitysten laatimisohjeet

3.4 Kyselyt

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Avoin kysymys

Millaisia vaikutuksia ehdotetulla muutoksella olisi organisaationne toimintaan?

Miten esitetty keino näkemyksenne mukaan toteuttaa asetettua tavoitetta?

Suljettu kysymys

Missä määrin esitetty muutos vastaa organisaationne näkemystä muutostarpeista?

Vastaa täysin näkemystä muutostarpeista

Vastaa tyydyttävästi näkemystä muutostarpeista

Vastaa vain osittain näkemystä muutostarpeista

Ei suurelta osin vastaa näkemystä muutostarpeista

Ei lainkaan vastaa näkemyksiä muutostarpeista

Nominaaliasteikolle laadittu kysymys tarkoittaa, että vastaaja valitsee jonkin hänelle sopivan vaihtoehdon useista mahdollisuuksista. Vaihtoehdot eivät ole millään asteikolla eikä niistä mitään voida pitää toisen edellä olevana.

Esitetty muutos vaikuttaa:

Toimintatapoihin

Toiminnan kustannuksiin

Palvelujen loppukäyttäjiin

Vastauksia voidaan käyttää luokittelumuuttujina ja todeta eniten vastauksia keränneet osiot. Joskus pyydetään vastaajia nimeämään useampia kuin yksi tekijä. Silloin tulee pohdinnan paikka, miten tulokset kootaan, koska osioita ei voida käyttää ryhmittelymuuttujina. Tuloksissa voidaan vain todeta, mitkä osiot saavuttivat yli koko aineiston laskettaessa suurimman jakautuman.

Järjestysasteikkoa käytettäessä pyydetään vastaajia asettamaan asioita tai henkilöitä järjestykseen jonkin kriteerin mukaan:

Mikä on organisaationne näkemys säännellyn alan tärkeimmistä kehittämistarpeista. Merkitse seuraavat seikat tärkeysjärjestykseen numeroin 1-5, joista 1 on tärkein, 5 vähiten tärkeä

Sääntely on liian yksityiskohtaista

Sääntely ei ole ajan tasalla

Sääntely on vaikeasti ymmärrettävää

Sääntelyn kokonaisuuden hallinta on vaikeaa

Sääntely on liian tulkinnanvaraista

Usein pohditaan sitä, kuinka monta vaihtoehtoa vastaajille on annettava. Kahden vaihtoehdon käyttö johtaa ns. dikotomiaan, josta seuraa, että siitä syntyy kaksi toisiaan pois sulkevaa vaihtoehtoa. On itsestään selvää, että tätä kysymysmuotoa käytetään henkilöiden sukupuolta koskevissa kysymyksissä, mutta sitä kannattaa harkita kriittisesti muissa tapauksissa.

Likert -asteikkoa käytetään usein mm. asennetutkimuksissa. Vastaaja merkitsee, millä intensiteetillä, voimakkuudella hän suhtautuu kuhunkin osioon. Osioiden asteikot merkitsevät ääripäissään esimerkiksi “täysin samaa mieltä“…“täysin eri mieltä“. Tyypillinen Likert -asteikko näyttää seuraavalta:

Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

3.5 Lausuntomenettely

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.6 Palautteen keruu

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.7 Sähköiset demokratiapalvelut

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.7.1 Lausuntopalvelu.fi

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.7.2 Otakantaa.fi

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

+ Visa exempel - Dölj exempel

Oikeusministeriö selvitti 1.11–18.12.2013 verkkokyselyillä asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyihin saatiin yhteensä 6319 vastausta, jotka edustivat laajalti eri sidosryhmiä. Kyselyiden pohjalta avattiin verkkokeskustelu, jossa haettiin ratkaisuja kyselyissä esille nousseisiin ongelmakohtiin.

Oikeusministeriö: Asunto-osakeyhtiölain vaikutukset

19.5.–19.6.2014 järjestetyssä verkkokeskustelussa kerättiin tietoja ja arvioitiin ehdotuksia taloyhtiön viestinnän, hallinnon ja erimielisyyksien ratkaisun parantamiseksi. Keskustelun alustamiseksi ja helpottamiseksi kunkin aiheen kohdalla oli lyhyt esittely aiheeseen liittyvistä asunto-osakeyhtiön tavoitteista keskustelun ohjaajien yhdessä muotoilemia ideoita keinoiksi, joilla nykytilaa voisi parantaa. Osallistujat lähettivät 159 ideaa, joihin annettiin keskustelun aikana yhteensä 1260 kommenttia.

Lausuntoyhteenveto

Tuloksia käytetään asunto-osakeyhtiölainsäädännön muutostarpeen arvioinnin lisäksi yhtiöiden hyvää hallintoa ja viestintää koskevien suositusten uudistamiseen sekä neuvonta-, sovittelu- ja riidanratkaisupalveluiden kehittämiseen.

****************************************************************************************************************************************************
Sisäministeriö käynnisti helmikuussa 2013 kaikille avoimen rahankeräyslain uudistamista koskevan verkkokuulemisen Otakantaa.fi-palvelussa. Kuuleminen oli jatkoa tammikuussa 2013 eri intressitahoille järjestetylle kuulemistilaisuudelle. Kuuleminen toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi kyselyllä, joka oli avoinna vastattavaksi 26.2.–29.3.2013. Kysely sisälsi viisi kysymystä / väittämää sekä avoimen mahdollisuuden antaa sisäministeriölle asiasta muita huomioita ja ideoita. Vastauksia kysymyksiin annettiin yhteensä 784 kappaletta. Keskustelu toi esille eri intressiryhmien näkemyksiä rahankeräyslain uudistuksen hyödyistä, haitoista ja riskeistä.

Otakantaa: Rahankeräyslain uudistaminen

****************************************************************************************************************************************************
Ympäristöministeriö pyysi kansalaisten näkemyksiä luonnonsuojelulaista, sen soveltamisongelmista, kehittämistarpeista sekä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä yleisemminkin. Avointa keskustelua käytiin otakantaa.fi -sivustolla 23.10.–7.12.2014 välisenä aikana. Nettikeskustelun tarkoituksena oli kerätä uusia ideoita nykyisen luonnonsuojelulain kehittämisen tueksi ja lisätä avointa keskustelua ja ymmärrystä luonnonsuojeluun liittyviin eri näkökulmiin.

Kansalaisten jakamat kommentit ja ajatukset koottiin yhteenvetoon. Aineisto tullaan antamaan työryhmälle, joka aikanaan saa tehtäväkseen uudistaa luonnonsuojelulakia. Aihe herätti aktiivista keskustelua ja keskustelukommentteja annettiin yhteensä 1117 kappaletta.

Otakantaa: Päivitetään luonnonsuojelulaki 2000-luvulle

3.7.3 Digiraati.fi

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

3.8 Sosiaalinen media

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

5 Språken i höranden (på finska)

Kuulemisen kielet

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

4.1. Ruotsin kieli kuulemisessa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Kielilaki (423/2003)

4.2 Kaksikielisten kuntien, sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kuuleminen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

4.3 Asian huomattava merkitys ruotsinkieliselle väestölle

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

4.4 Samanaikaisuuden vaatimus

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

4.5 Saamen kieli kuulemisessa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

4.6. Muut kielet

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

4 Lagstadgade skyldigheter som gäller hörande (på finska)

Lakisääteiset kuulemisvelvoitteet

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

5.1 Valtiontaloudellisesti merkittävät asiat sekä talousarvioon sisältymättömät määrärahat

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003 31 §)

5.2 Ahvenanmaata koskevat asiat

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

5.3 Ministeriön tehtävien muuttaminen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) 29 §

5.4 Kuntia koskevat asiat

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

5.5 Valtion paikallis- tai aluehallinnon toimielimiin kohdistuvat muutokset

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 34 §

5.6 Saamelaiset

5.6.1 Viranomaisten neuvotteluvelvollisuus saamelaiskäräjien kanssa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

5.6.2 Kolttasaamelaisten elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevat laajakantoiset tai periaatteelliset asiat

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Kolttalaki (256/1995) 56 §

5.7 Toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävän ICT-hankkeen rahoitus

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) 4 §

5.8 Työlainsäädäntö

5.8.1 Työlainsäädäntö sekä muu työasianhallinnon alaan kuuluva kolmikantayhteistyö

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Valtioneuvoston asetus työturvallisuussäännöksiä valmistelevasta neuvottelukunnasta (1048/2003)

5.8.2 Työturvallisuus

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

5.8.3 Työsuojelu

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Valtioneuvoston asetus työsuojeluneuvottelukunnasta (565/2009)

5.8.4 Merimiehiä koskeva työlainsäädäntö

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

5.14 Väestötietojärjestelmää koskevat järjestelyt

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) 21 §

5.15 Satovahingot

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Laki satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000)

5.16 Radiotaajuuksien käyttösuunnitelma

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) 43 §

5.17 Euroopan keskuspankin kuuleminen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

5.18 Valtioneuvoston asetus tasapainoisesta lähestymistavasta lentoaseman melun hallinnassa

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Valtioneuvoston asetus tasapainoisesta lähestymistavasta lentoaseman melun hallinnassa

5.19 Vammaisten henkilöiden kuuleminen

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.

Tilläggsuppgifter:

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (27/2016)

5.20 Taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska.