Säädösvalmistelun kuulemisopas

Tällä sivulla on tietoa säädösvalmistelussa yleisesti käytössä olevista kuulemisen ja vuorovaikutuksen tavoista ja menetelmistä. Teksti on laadittu kuulemisohjeen tueksi, mutta se on hyödynnettävissä erillisenä tietolähteenäkin. Menetelmien kuvauksissa on mukana sekä perinteisiä että sähköisiä menetelmiä. Menetelmiä voidaan hyödyntää myös muussa valmistelussa, esimerkiksi alemmantasoisten normien valmistelussa. Osioon on valittu pääsääntöisesti sellaisia menetelmiä, jotka ovat vapaasti ja maksuttomasti kaikkien hyödynnettävissä.

Jotta lainsäädäntöhanke tavoittaa valmisteluvaiheessa mahdollisimman laajasti eri sidosryhmiä, on paikallaan käyttää monia eri menetelmiä ja tapoja. Niiden valintaan vaikuttavat hankkeen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmät. Kuulemisen suunnittelussa tulee huomioida kuultavien ryhmien tarpeet ja erityisluonne, sillä olemassa ei ole yhtä oikeaa ja kaikissa tilanteissa sovellettavaa mallia. On myös huomattava, että verkko-osallistuminen voi tietyille ryhmille, kuten nuorille, erityisryhmille, pitkien etäisyyksien takana oleville jne., olla kasvokkaista tapaamista luontevampi ja saavutettavampi tapa osallistua.

Jotta kuulemisen avulla saatu aineisto voidaan käsitellä ja hyödyntää monipuolisesti, tekemistä varten on varattava riittävät resurssit.

Kuulemisen hyödyt

Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kuuleminen on hyödyllinen kaikille osallistujille ja vuorovaikutuksesta tulee aitoa eikä pelkkä muodollisuus.
Onnistuneesti toteutettu kuuleminen lisää molemminpuolista ymmärrystä. Päätösten hyväksyttävyys paranee osallisuuden kokemuksen myötä, ja kuulluksi tuleminen sitouttaa sidosryhmiä valmistelun ohella myös toimeenpanoon ja seurantaan.

Säädösvalmistelijalle onnistunut sidosryhmäyhteistyö antaa uusien ideoiden ja näkökulmien lisäksi palautetta ja kokemusperäistä tietoa. Vuorovaikutuksessa voidaan saada myös kokonaan uusia vaihtoehtoja sekä esimerkiksi tärkeää vertailutietoa muista lainsäädäntöhankkeista.

Kuulemisten tuloksia ja kerran kerättyä tietoa on mahdollista hyödyntää myös myöhemmin sekä jakaa edelleen käytettäväksi muille tahoille.

Menetelmien valinta

Oleellista on esimerkiksi se, että kuuleminen tapahtuu riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelu- ja päätöksentekoprosessia, jotta esiin nostetuilla näkökulmilla voidaan vaikuttaa asioiden valmisteluun.
Toiminnan kesto, kohdistus, ja laajuus tulisi ottaa huomioon ja aikatauluttaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Muistilista kuulemismenetelmien käyttöönottoa varten

1. Suunnittele ja tuota tarvittavat materiaalit etukäteen
   • räätälöi materiaalit kullekin kohderyhmälle sopiviksi
   • muista myös käännätys
2. Selosta kuulemisen tavoite ja sisältö mahdollisimman lyhyesti ja ymmärrettävästi
   • käytä selkeää ja ymmärrettävää kieltä
   • kerro ainoastaan tarpeellinen
3. Valitse osallistumistavat tavoitteiden, kohderyhmien ja tiedontarpeen mukaan
4. Osallistu ja sitoudu vuorovaikutukseen
   • tee aina yhteenveto, jossa kerrot tuloksista ja asian jatkokäsittelystä
5. Panosta viestintään
   • Monikanavainen viestintä (sosiaalinen media, viralliset tiedotteet, sähköpostilistat jne.)
   • Hyödynnä sekä omia että sidosryhmien viestintäkanavia
   • Viesti jatkuvasti ja avoimesti